Koloniträdgårdsodlare och deras växtval : Enkätundersökning i Talis koloniträdgård

Abstract

Abstrakt Växtlighetens användning har varierat längs historien. Då koloniträdgårdsrörelsen fick sin början i Finland, hade skörden den viktigaste rollen, eftersom tillgången till mat var knapp. Med mitt arbete vill jag ta reda på vilka principerna i dag för valet av växter till lottar. Syftet med det här examensarbetet är att ta reda på Hur fritidsodlarens ålder påverkar på växtanvändningen på kolonilotterna, vilka attityder och åsikter fritidsodlaren har och med vilka principer väljs och placeras växter på lotten. I undersökningsdelen genomfördes en enkät i form av postenkät till Tali koloniträdgård till kolonilottsodlarna. Med enkäten utreddes vad som odlas, odlarnas åsikter, tankar och attityder om kolonilottsodling. En typisk fritidsodlare är en kvinna mellan 64-84 år. Den typiska koloniträdgårdsodlaren har haft kolonilotten i medeltal i 10 år. Kolonilotten används i huvudsak till sommarboende, trädgårdsodling och som fritidsvistelse. Fritidsodlarna har en bra växtkännedom, speciellt gällande traditionella och gammaldags växter. Vad som odlas mest på lotterna är bärbuskar, fruktträd, prydnadsväxter, grönsaker och örter. Växter som väljs skall vara lättskötta, till nytta och dekorativa. Enligt resultatet påverkar medier inte fritidsodlarens växtval till lotten. Beror det på att de inte vill bli påverkade av medier, eller vill de läsa om nyheter och provar på en del, men ändå litar på säkra växter som ger god skörd? Resultatet kunde inte påvisa skillnader för växtanvändning mellan olika åldersgrupper hos fritidodlarna. Därmed kunde fås av resultaten en typisk koloniträdgårdsodlare, som beskriver närmare hurdan en typisk koloniträdgårdsodlare är i koloniträdgården Tali. Förslag för vidare studier kunde vara att försöka få veta var och vad odlar yngre folk och i huvudsaken folk mellan 18-30 åringar, eftersom i den här undersökningen inte kunde finna yngre än 31- åringar. Under senaste tiden har fritidsodling på trädgårdslotter och i koloniträdgårdar blivit populärare och det har blivit svårare att hitta en plats att odla på. Nuförtiden handlar odling i koloniträdgård om att odla för nöjes skull eftersom folk i dagens läge inte är på samma sätt beroende av skörd som förut.

Abstract Vegetation use has varied over the course of history. When the allotment movement started in Finland, the most important issues was to harvest, as food in general was scarce. The aim of this thesis work has been to find out the principles regarding the choices of plants for the allotment nowadays. Moreover, the age of the growers and its effect on the choices have been studied, as well as the attitudes and opinions of the growers as regards also the principles they have when choosing the plants for their allotments. The research was conducted as a case study, using a postal survey sent to the allotment growers of Tali Siirtolapuutarha. By means of this questionnaire the respondents´ opinions, thoughts and attitudes regarding allotment gardening were investigated. The results show what is a typical allotment grower like and to which allotment garden problems they wish relief to. An allotment grower is typically a woman at the age of 64-84 years. On an average the typical allotment grower has had the allotment for about ten years. The allotment is mainly used for summer and leisure time living as well as for horticulture. The growers have a good knowledge of traditional plants. They mostly grow berry bushes, fruit trees, ornamental plants, vegetables and herbs. The plant that they have chosen are easy to deal with and they are useful and ornamental. The results indicate that different sorts of media don´t affect the growes´plant choises. They may not want to be influenced by media. In recent times, recreational cultivation of garden plots and allotment gardens has become increasingly popular and it has become more difficult to find places to grow on. Nowadays growing on allotment is more about having fun. People are not just dependent on the harvest in the same way as before.

Tiivistelmä Kasvien käytön motiivit ovat vaihdelleet historian kuluessa. Kun siirtolapuutarhaliike sai alkunsa Suomessa, oli tärkeimmässä roolissa sadon tuotto, sillä ruuan saatavuus oli silloin vähäistä. Opinnäytetyön avulla halutaan selvittää, mitkä ovat nykyään perusteet viljeltävien kasvien valinnalle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten vapaa-ajan puutarhaviljelijöiden ikä vaikuttaa kasvien käyttöön viljelypalstoilla ja millä perusteilla he valitsevat ja sijoittavat kasvit palstoilleen. Tutkimusosiossa toteutettiin kysely Talin siirtolapuutarhan palstaviljelijöille. Kyselyn avulla selvitettiin viljelijöiden mielipiteitä, ajatuksia ja asenteita liittyen palstaviljelyyn. Kyselyn tulokset osoittavat, millainen on tyypillinen palstaviljelijä ja mihin siirtolapuutarhojen ongelmiin viljelijät toivoisivat helpotusta. Tyypillinen siirtolapuutarhaviljelijä on nainen, iältään 64-84-vuotias. Tyypillisellä siirtolapuutarhurilla on ollut siirtolapuutarhapalsta keskimäärin 10 vuotta. Siirtolapuutarhapalstaa käytetään pääasiassa kesäasumiseen, viljelyyn ja vapaa- ajan viettoon. Siirtolapuutarhureilla on hyvä kasvituntemus, erityisesti perinteisistä ja vanhanajan kasveista. Palstalla viljellään eniten marjapensaita, hedelmäpuita, koristekasveja, vihanneksia ja yrttejä. Kasvien valinnassa tärkeimmät ominaisuudet ovat helppohoitoisuus, hyöty sekä koristeellisuus. Tulokset viittaavat siihen ettei media vaikuta siirtolapuutarhaviljelijän kasvien valintaan. Voiko se johtua siitä etteivät he, halua median vaikuttavan heidän valintoihinsa vai haluavatko he lukea uutuuksista ja kokeilla osaa, mutta kuitenkin luottavat varmoihin kasveihin jotka varmasti antavat hyvän sadon? Tuloksesta ei voinut havaita eroja kasvienkäytöstä palstaviljelijöiden eri ikäryhmien väliltä. Kuitenkin tuloksista sai tyypillisen siirtolapuutarhaviljelijän, joka kuvaa millainen on tyypillinen siirtolapuutarhaviljelijä Talin siirtolapuutarhassa. Ehdotuksia lisätutkimuksiin voisi olla saada tietää missä ja mitä nuoret viljelevät, lähinnä 18-30- vuotiaat, koska tämä tutkimus ei tavoittanut nuorempia kuin 31-vuotiaita. Vapaa- ajanviljely on suosittu harrastus ja siirtolapuutarhapalstoista on pulaa. Nykyään siirtolapuutarhaa käytetään enemmän huviin koska tänä päivänä ihmiset eivät ole yhtä riippuvaisia sadosta kuin ennen.