Lukivalmiuksien tukeminen varhaislapsuudessa : toiminnallinen opas yhteisiin lukuhetkiin

Abstract

Lasten lukutaito on heikentynyt, jonka takia varhaiskasvatusikäisten lasten lukivalmiuksien tukeminen on yhä merkityksellisempää. Varhaiskasvatuksessa tehdään tavoitteellisesti työtä myöhemmin opittavan lukutaidon edistämiseksi, mutta kodin rooli on merkittävä. Tietoperustassa puhutaan lasten lukutaidosta, sen kehityksestä ja kehityksen tukemisesta eri ympäristöjen näkökulmasta. Toteutimme opinnäytetyömme Turun kaupungin Kukola-Moikoisten päiväkotiin, jolta alkuperäinen idea lasten lukivalmiuksien tukemisesta sosionomin näkökulmasta tuli. Huomioimme yhden 2–6-vuotiaiden lasten ryhmän lasten ja vanhempien osallistumisen työhömme. Kehittämismenetelmässä eli kokeilevassa toiminnassa lapset pääsivät toiminnallisen lukemisen keinoin satujumppaan. Vanhemmat saivat mahdollisuuden osallistua tiedonhankintamenetelmäämme eli teemahaastatteluun, jossa keskusteltiin kodin lukutottumuksista. Menetelmien avulla saimme tietoa siitä, mikä innostaa lapsia lukemaan. Käytimme saatua tietoa oppaamme sisällössä antamalla koteihin konkreettisia vinkkejä, miten lasta voi innostaa enemmän kirjallisuuden pariin lukuympäristön, esimerkin ja innostamisen keinojen avuin. Näiden lisäksi kokosimme kirjavinkkejä saaduista lempikirjoista ja omavalintaisista suosituksista.

Children’s literacy skills have declined, which makes supporting the pre-literacy skills of children in early childhood education increasingly important. While early childhood education works purposefully to promote future literacy, the role of the home remains essential. The theoretical framework discusses children’s literacy, its development, and how that development can be supported from the perspective of different environments. We carried out our thesis for the Kukola-Moikoinen daycare center in the City of Turku, from which the original idea of supporting children’s pre-literacy skills from the perspective of a Bachelor of Social Services originated. We considered the participation of both children and parents within a group of children aged 2–6. In the development method, experimental activity, children took part in story-based physical activity through functional reading. Parents were given the opportunity to participate in our data collection method, a thematic interview, which discussed reading habits at home. Through these methods, we gained information about what motivates children to read. We used this information in the content of our guide by providing families with concrete tips on how to encourage children to engage more with literature through the reading environment, role modelling, and various motivational techniques. Additionally, we compiled book recommendations based on the children’s favorite books and freely selected suggestions.