Yhteisöomistajuusmallin hyödyntäminen suomalaisessa jalkapallossa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin yhteisöomistusmallin hyödyntämistä suomalaisessa jalkapallossa. Yhteisöomistajuuteen ja kannattajien omistukseen perustuvat hallintomallit ovat tunnetumpia eurooppalaisessa jalkapallossa, ja erityisesti Saksassa käytetty ”50+1” -malli on yksi tunnetuimpia esimerkkejä. Suomessa yhteisömallin sovelluksia ei ole vielä hyödynnetty laajemmin jalkapalloseurojen taustalla, ja ilmiö on vielä suhteellisen uusi sekä vähän tutkittu.

Työn tietoperustan ensimmäinen pääluku käsittelee urheiluliiketoiminnan erityispiirteitä, suomalaisen jalkapallon toimintaympäristöä sekä jalkapalloseurojen ansaintalogiikkaa. Tietoperustan toinen pääluku käsittelee yhteisörahoitusta käsitteenä sekä sen eri muotoja. Tietoperustan toisessa pääluvussa esiteltiin myös yhteisöomistajuuteen perustuvia malleja jalkapallosta, ja syvennyttiin Saksasta tuttuun ”50+1” -malliin hieman tarkemmin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kahdella teemahaastattelulla vuoden 2025 loppupuolella ja 2026 alussa. Haastateltavat edustivat suomalaista jalkapalloseuraa, joka on ottanut käyttöön yhteisöomistajuuteen perustuvan hallintomallin. Haastattelut toteutettiin kasvotusten ja haastatteluaineisto analysointiin teemoittelun avulla, jotta aineistosta löydettiin tutkimuskysymysten kannalta oleelliset aiheet ja näkökulmat. Opinnäytetyöprosessi aloitettiin keväällä 2025 ja se valmistui vuotta myöhemmin, keväällä 2026.

Tutkimuksen tulosten perusteella suomalaisen jalkapalloseuran yhteisömalliin päätymistä selittivät useat tekijät, erityisesti taloudelliset haasteet, halu omistuspohjan hajauttamiseen laajemmalle ja tarve luoda ennakoitavampi sekä jatkuva rahoituksen lähde. Mallin käyttöönoton myötä seuran osakkaina kannattajilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon omalla äänellään. Mallin sovellus kyseisessä seurassa perustuu osakkaiden maksamiin vuosittaisiin vastikkeisiin. Mallin käyttöönoton myötä seuran taloudellinen tilanne on vakautunut, kannattajasuhde on kehittynyt ja toiminnan tavoitteet ovat muuttuneet pitkäjänteisimmiksi. Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella yhteisömallin soveltaminen on mahdollista suomalaisessa jalkapallossa, mutta sen toteuttaminen vaatii riittävän laajaa ja vahvaa kannattajayhteisöä sekä kärsivällistä ja pitkäjänteistä asennetta seuran vaiheittaiseen kehittämiseen.