Esihenkilön rooli psykologisen turvallisuuden rakentamisessa asiakaspalvelualalla
Räikkönen, Helmi (2026)
Räikkönen, Helmi
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051412053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051412053
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälainen rooli esihenkilöllä on psykologisen turvallisuuden rakentamisessa asiakaspalvelualalla. Työssä haluttiin selvittää mitkä esihenkilön toimintatavat vahvistavat psykologista turvallisuutta ja mitkä heikentävät. Työssä ei ole toimeksiantajaa, mutta kyselytutkimus toteutettiin kahdessa isossa, asiakaspalvelua tarjoavassa yrityksessä. Yrityksiä ei mainita nimeltä, jotta niitä ei tunnisteta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa psykologisesta turvallisuudesta ja siitä, miten esihenkilön rooli koetaan sen rakentamisessa.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoja. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, joka pohjautui valmiiksi kerättyyn teoriaan. Kysely sisälsi avoimia, Likert-asteikon sekä arviointiasteikon kysymyksiä. Kysely toteutettiin 30.3.-12.4.2026 ja siihen vastasi 43 työntekijää. Laadullinen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla, määrällinen aineisto käsiteltiin Microsoft Excelissä.
Tutkimuksesta selvisi, että yrityksissä A ja B psykologinen turvallisuus toteutuu ja esihenkilöt koetaan helposti lähestyttäviksi, luotettaviksi ja reiluiksi. Esihenkilöiden rooli psykologisen turvallisuuden rakentumisessa koetaan tärkeäksi, mutta ei välttämättä tärkeimmäksi. Tutkimuksessa selvisi, että myös kollegoiden ja tiimin tuki on psykologisen turvallisuuden toteutumisessa erittäin tärkeää. Esihenkilöiden toimintatavoissa psykologista turvallisuutta vahvistaviksi tekijöiksi todettiin tasa-arvoinen kohtelu, aito kuunteleminen ja omien virheiden myöntäminen. Heikentäviksi tekijöiksi todettiin samat asiat, mutta niin, että ne eivät toteudu.
Työn pohjalta ei löytynyt suoraa kehitystarvetta, mutta tutkimuksesta korostui tuen tarve vaikeisiin asiakaspalvelutilanteisiin ja niiden käsittelyyn. Jatkotutkimusta aiheesta voisi toteuttaa monesta eri näkökulmasta, sillä aihe on todella laaja.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoja. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, joka pohjautui valmiiksi kerättyyn teoriaan. Kysely sisälsi avoimia, Likert-asteikon sekä arviointiasteikon kysymyksiä. Kysely toteutettiin 30.3.-12.4.2026 ja siihen vastasi 43 työntekijää. Laadullinen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla, määrällinen aineisto käsiteltiin Microsoft Excelissä.
Tutkimuksesta selvisi, että yrityksissä A ja B psykologinen turvallisuus toteutuu ja esihenkilöt koetaan helposti lähestyttäviksi, luotettaviksi ja reiluiksi. Esihenkilöiden rooli psykologisen turvallisuuden rakentumisessa koetaan tärkeäksi, mutta ei välttämättä tärkeimmäksi. Tutkimuksessa selvisi, että myös kollegoiden ja tiimin tuki on psykologisen turvallisuuden toteutumisessa erittäin tärkeää. Esihenkilöiden toimintatavoissa psykologista turvallisuutta vahvistaviksi tekijöiksi todettiin tasa-arvoinen kohtelu, aito kuunteleminen ja omien virheiden myöntäminen. Heikentäviksi tekijöiksi todettiin samat asiat, mutta niin, että ne eivät toteudu.
Työn pohjalta ei löytynyt suoraa kehitystarvetta, mutta tutkimuksesta korostui tuen tarve vaikeisiin asiakaspalvelutilanteisiin ja niiden käsittelyyn. Jatkotutkimusta aiheesta voisi toteuttaa monesta eri näkökulmasta, sillä aihe on todella laaja.
