Jätteenkuljetus ja jätevesien käsittely Kerimäen ja Punkaharjun haja-asutusalueilla

Abstract

Haja-asutusalueilla kiinteistöt sijoittuvat usein viemäriverkoston ulkopuolelle, jolloin jätevesien käsittely tulee järjestää kiinteistökohtaisesti. Myös jätteenkeräys järjestetään useimmiten kiinteistökohtaisella keräysastialla, jäteringillä tai aluekeräyspistein. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin jätehuollon ja jätevesien käsittelyn toteutumista Kerimäen ja Punkaharjun haja-asutusalueilla. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat liitettiin Savonlinnan kaupunkiin vuonna 2013.

Koska Kerimäen ja Punkaharjun alueilla ei ole alueellista jätteenkeräystä, haja-asutusalueiden jätteenkeräys tulee järjestää kiinteistökohtaisesti. Moni kiinteistöistä ei ole liittynyt järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin, vaikka Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan määräysten mukaan kaikilla on liittymisvelvollisuus. Jätteenkeräystä säädellään alueellisen jätelautakunnan määräysten lisäksi myös jätelailla ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksillä.

Haja-asutusalueilla kiinteistön jätevesien käsittelyä säädellään mm. valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla eli hajajätevesiasetuksella ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksillä.

Opinnäytetyössä tavoitteena oli osoittaa Kerimäen ja Punkaharjun viemäriverkon ulkopuolisten haja-asutusalueiden jätteenkuljetuksen ja jätevesien käsittelyn tila. Tiedon keruuvaihe toteutettiin kyselytutkimuksena helmikuussa 2015. Kyselylomakkeessa kysyttiin kiinteistön jätteenkuljetuksen järjestämisestä, halukkuutta liittyä talousjätteen aluekeräyksen asiakkaaksi ja kiinteistön jätevesien käsittelystä.

Tutkimukseen valitut kiinteistöt jaettiin tarkastelua varten vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin ja lomarakennuskiinteistöihin. Jätteenkeräys oli vakituisesti asutuilla kiinteistöillä pääosin asiallisesti järjestettyä, mutta lomarakennuskiinteistöjen jätteenkeräyksen järjestämisessä ilmeni puutteita. Myös jätevesien käsittelyssä oli puutteita sekä vakituisesti asutuilla kiinteistöillä että lomarakennuskiinteistöillä, käsittelyn ollessa kuitenkin pääosin säädösten mukaista.

Työn toimeksiantaja, Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, voi hyödyntää opinnäytetyöstä saatuja tietoja valvontatyössä. Tulokset osoittivat, että on tarpeen parantaa tiedottamista koskien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätehuoltoa ja jätevesien käsittelyä.

Municipality of Kerimäki and Punkaharju were included to the city of Savonlinna in 2013. Several premises in Kerimäki and Punkaharju are not involved in organized waste collection even though it is compulsory. It is also important to pay attention to waste water treatment in areas with dispersed settlements. The purpose of this thesis was to collect information from Kerimäki and Punkaharju situation about those themes.

The research was conducted as a survey. The questions were related to the subjects like the waste collection on premises, willingness to be part of organized garbage collection and how waste water was treated in premises.

Premises were divided in permanent inhabited premises and holiday cottages. Waste collection in permanent inhabited premises was in order but in holiday cottages it was defective. Waste water treatment in premises was mainly in order even though also there were some defectives.

According to research results, Savonlinna Environmental protection department can use information from this research to improve their own supervisor program. More attention should also be paid to communication with owners of dispersed settlements.