Sosiaalinen media, nuorten mielenterveys ja itsediagnosointi : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt merkittävästi, ja nuoret kuluttavat sen sisältöjä runsaasti. Sosiaalisen median mahdollisista vaikutuksista nuorten mielenterveyteen on jo olemassa tutkimustietoa, mutta viime vuosina huomiota on kiinnitetty myös kasvaneeseen itsediagnosoinnin ilmiöön. Sosiaalisen median ja itsediagnosoinnin yhteisvaikutukset voivat heikentää nuorten arjen toimintakykyä pitkällä aikavälillä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, millaisia yhteyksiä sosiaalisella medialla on nuorten mielenterveyden, sekä itsediagnosoinnin kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa hyödyllistä tietoa sosiaalisen median turvallisesta käytöstä niin nuorille, kuin nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia seitsemän tutkimuksen avulla. Aineisto koostui englanninkielisistä vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka haettiin eri kansainvälisistä tietokannoista. Valitut tutkimukset käsittelivät monipuolisesti sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia, sekä itsediagnosointia ilmiönä. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysillä.

Keskeisten tulosten perusteella sosiaalisella medialla on kokonaisvaltaisia vaikutteita nuorten mielenterveyteen, ja itsediagnosointi on lisääntynyt sosiaalisen median käytön yleistyessä. Johtopäätöksissä todettiin, että sosiaalisen median lisääntynyt käyttö voi altistaa nuoret merkittäville fyysisille ja psyykkisille haittavaikutuksille, mutta samalla se mahdollistaa esimerkiksi yhteisöllisyyden, vertaistuen, sekä tietoisuuden lisääntymisen. Tutkimuksista nousi esiin nuorten oma huoli sosiaalisen median suorista ja epäsuorista vaikutuksista mielenterveyteen liittyen, joka korostaa tarvetta nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten huomiolle.