Maitoraaka-ainehävikin (MRA) laskennan tarkastaminen
Johansson, Melina (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512615
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella maitoraaka-ainehävikin (MRA) laskennan oikeellisuutta ja vähentää siihen liittyviä virheitä Valio Oy:n Seinäjoen tehtaan rahkatuotannossa.
Opinnäytetyön taustalla on havaittu ongelma, jossa tehdastietojärjestelmän (MMC) ja SAP-järjestelmän väliset ristiriitaiset muuntokertoimet (kilogrammat ja litrat) aiheuttavat hävikin vääristymistä sekä ylimääräistä selvitystyötä. Tarkoituksena on tunnistaa virhelähteet, määrittää tuotekohtaiset oikeat muuntokertoimet eli tiheydet sekä selvittää kokonaistilanne kyselyllä, jonka kautta pystyy yhtenäistämään toimintatapoja.
Opinnäyte toteutettiin tapaustutkimuksena yhdistäen määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällinen aineisto koostuu tuotantodatasta, järjestelmien muuntokertoimista sekä tuotannossa tehdyistä tiheysmittauksista. Laadullinen aineisto kerättiin toteuttamalla kysely rahkatuotannon henkilöstölle. Tiheysmittauksia tehtiin useista tuotantoeristä normaalissa tuotantoympäristössä. Saatuja tuloksia verrattiin MMC- ja SAP- järjestelmien käyttämiin arvoihin ja samalla tarkasteltiin prosessin vaihtelua.
Tulosten perusteella järjestelmien välillä oli selkeitä ja toistuvia eroja tiheysarvoissa. MMC antoi johdonmukaisesti korkeampia arvoja kuin SAP. Lisäksi eri rahkatuotteiden välillä havaittiin vaihtelua, mikä vaikutti muuntokertoimien muodostumiseen. Tulokset osoittivat, että epäyhtenäiset tiheysarvot voivat vääristää maitoraaka-ainehävikin laskentaa ja vaikeuttaa tuotannon todellisen tilanteen arviointia. Työn tuloksena esitettiin kehitysehdotuksia, kuten muuntokertoimien yhtenäistäminen järjestelmien välillä, mittauskäytännön selkeyttäminen mittarien avulla sekä mittaustiedon hyödyntäminen prosessin seurannassa. Näiden avulla voidaan parantaa maitoraaka-ainehävikkilaskennan tarkkuutta ja tukea tuotannon kehittämistä.
Opinnäytetyön taustalla on havaittu ongelma, jossa tehdastietojärjestelmän (MMC) ja SAP-järjestelmän väliset ristiriitaiset muuntokertoimet (kilogrammat ja litrat) aiheuttavat hävikin vääristymistä sekä ylimääräistä selvitystyötä. Tarkoituksena on tunnistaa virhelähteet, määrittää tuotekohtaiset oikeat muuntokertoimet eli tiheydet sekä selvittää kokonaistilanne kyselyllä, jonka kautta pystyy yhtenäistämään toimintatapoja.
Opinnäyte toteutettiin tapaustutkimuksena yhdistäen määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällinen aineisto koostuu tuotantodatasta, järjestelmien muuntokertoimista sekä tuotannossa tehdyistä tiheysmittauksista. Laadullinen aineisto kerättiin toteuttamalla kysely rahkatuotannon henkilöstölle. Tiheysmittauksia tehtiin useista tuotantoeristä normaalissa tuotantoympäristössä. Saatuja tuloksia verrattiin MMC- ja SAP- järjestelmien käyttämiin arvoihin ja samalla tarkasteltiin prosessin vaihtelua.
Tulosten perusteella järjestelmien välillä oli selkeitä ja toistuvia eroja tiheysarvoissa. MMC antoi johdonmukaisesti korkeampia arvoja kuin SAP. Lisäksi eri rahkatuotteiden välillä havaittiin vaihtelua, mikä vaikutti muuntokertoimien muodostumiseen. Tulokset osoittivat, että epäyhtenäiset tiheysarvot voivat vääristää maitoraaka-ainehävikin laskentaa ja vaikeuttaa tuotannon todellisen tilanteen arviointia. Työn tuloksena esitettiin kehitysehdotuksia, kuten muuntokertoimien yhtenäistäminen järjestelmien välillä, mittauskäytännön selkeyttäminen mittarien avulla sekä mittaustiedon hyödyntäminen prosessin seurannassa. Näiden avulla voidaan parantaa maitoraaka-ainehävikkilaskennan tarkkuutta ja tukea tuotannon kehittämistä.