Myrskytuhojen lentokartoitus Kainuussa
Korhonen, Aleksi (2015)
Korhonen, Aleksi
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137898
Tiivistelmä
Suomessa on riehunut vuosittain useita myrskyjä. Toiset myrskyistä ovat olleet metsätaloudellisesti tuhoisampia kuin toiset. On ennustettu, että tulevaisuudessa myrskyjä tulisi olemaan entistä enemmän. Paikallisia tuhoja aiheuttanut myrsky käynnistää Kainuussa lentokartoituksen. Lentokartoituksen suorittaa Suomen metsäkeskus.
Kovat puuskittaiset tuulet aiheuttavat Suomessa myrskytuhoja. Myrskytuholle alttiit metsät ovat usein ohutkunttaisia tai paksuturpeisia. Lisäksi myrskyt kaatavat puita vasta harvennetuista metsistä, aukkojen laidoilta sekä siemenpuumetsiköistä. Suomen metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa ilmoittaa Maa- ja metsätalousministeriölle aina myrskytuhojen laajuus. Myrskyn satuttua Suomen metsäkeskus ilmoittaa paikallisille metsänomistajille kirjeitse myrskytuhosta ja kehoittaa tarkastamaan oman tilansa mahdollisten tuhojen varalta.
Kainuussa maaperä on pääasiassa kivistä ja lohkareista muodostunutta moreenimaata. Alueella on melko paljon harjuja ja jopa 17 niistä on merkitty valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kainuun puusto koostuu pääosin mäntymetsistä. Vaaravyöhykkeen alueelta löytyy myös kuusikoita ja reheviä sekametsiä. Kainuussa pinnanmuodot ja puusto aiheuttavat erityispiirteitä myrskytuhoihin liittyen. Järvien rannat, vaarojen rinteet ja ohutkunttaiset maa-alueet ovat erityispiirteitä ja näin ollen alttiita myrskyille.
Opinnäytetyössä tarkastellaan kaukokartoitusmuotoja ja niiden käyttöä erityisesti myrskytuhojen kartoituksessa. Myrskytuhojen aikaan tehtävää lentokartoitusta tarkastellaan tarkemmin ja työssä käydään läpi mitä eri työvaiheita lentokartoitukseen tarvitaan. Työssä pohdin, miten lentokartoitusta voisi parantaa, ja miten siitä saataisiin kustannustehokkaampaa.
Kovat puuskittaiset tuulet aiheuttavat Suomessa myrskytuhoja. Myrskytuholle alttiit metsät ovat usein ohutkunttaisia tai paksuturpeisia. Lisäksi myrskyt kaatavat puita vasta harvennetuista metsistä, aukkojen laidoilta sekä siemenpuumetsiköistä. Suomen metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa ilmoittaa Maa- ja metsätalousministeriölle aina myrskytuhojen laajuus. Myrskyn satuttua Suomen metsäkeskus ilmoittaa paikallisille metsänomistajille kirjeitse myrskytuhosta ja kehoittaa tarkastamaan oman tilansa mahdollisten tuhojen varalta.
Kainuussa maaperä on pääasiassa kivistä ja lohkareista muodostunutta moreenimaata. Alueella on melko paljon harjuja ja jopa 17 niistä on merkitty valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kainuun puusto koostuu pääosin mäntymetsistä. Vaaravyöhykkeen alueelta löytyy myös kuusikoita ja reheviä sekametsiä. Kainuussa pinnanmuodot ja puusto aiheuttavat erityispiirteitä myrskytuhoihin liittyen. Järvien rannat, vaarojen rinteet ja ohutkunttaiset maa-alueet ovat erityispiirteitä ja näin ollen alttiita myrskyille.
Opinnäytetyössä tarkastellaan kaukokartoitusmuotoja ja niiden käyttöä erityisesti myrskytuhojen kartoituksessa. Myrskytuhojen aikaan tehtävää lentokartoitusta tarkastellaan tarkemmin ja työssä käydään läpi mitä eri työvaiheita lentokartoitukseen tarvitaan. Työssä pohdin, miten lentokartoitusta voisi parantaa, ja miten siitä saataisiin kustannustehokkaampaa.