Keruukujanäytöt
Pulkkinen, Aku (2026)
Pulkkinen, Aku
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512624
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa uudelleen verkkoprojektin yhteydessä hajonnut keruunäyttötoiminnallisuus, sekä luoda järjestelmälle tekninen perusta, joka tukee tulevaa jatkokehitystä ja skaalautumista. Opinnäytetyö suoritettiin Saarioisten keskuslähettämöön, jossa keruunäytöillä on keskeinen rooli keruuprosessien tasapainottamisessa ja tuotannonohjauksen reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa. Järjestelmäympäristö koostuu Linux-palvelimesta, seitsemästä Raspberry Pi IoT-laitteesta, seitsemästä Blackbox Wizard -vahvistimesta, ASPX -pohjaisesta SQL-kyselystä, sekä neljästätoista monitorista. Keskuslähettämön keruualueet on jaettu seitsemään kujaan, joista jokainen pitää sisällään neljä keruupistettä.
Projektin alkuvaiheessa pyrittiin elvyttämään aiempi järjestelmä, mutta työ osoittautui haastavaksi. Keskeisiksi ongelmakohdiksi nousivat epäselvät ja ristiriitaiset konfiguraatiot, Raspberry Pi laitteiden uudempien käyttöjärjestelmien yhteensopivuusongelmat, sekä dokumentaation puutteellisuus. Näiden tekijöiden vuoksi järjestelmän ylläpito ja varsinkin kehitys olisi ollut haastavaa. Tilalle rakennettiin vanhaa järjestelmää muistuttava, mutta rakenteeltaan selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Opinnäytetyön edetessä vanhat epäonnistuneet yritykset poistettiin, jotta ne eivät aiheuta ongelmia tulevaisuudessa.
Uudelleenrakennettu järjestelmä osoittaa, että Raspberry Pi laitteet soveltuvat hyvin kevyisiin teollisiin sovelluksiin, kun niiden käyttöönotto, konfigurointi ja hallinta toteutetaan suunnitelmallisesti. Työssä tunnistettiin useita jatkokehityksen kannalta keskeisiä osa-alueita.
Kokonaisuutena työ tuotti toimivan ja dokumentoidun ratkaisun, joka palautti keruunäyttöjen toiminnallisuuden ja loi selkeän teknisen perustan järjestelmän tulevalle kehittämiselle. Jatkokehityksen painopisteet, kuten keskitetty hallinta ja valvontajärjestelmien käyttöönotto, muodostavat vahvan pohjan järjestelmän skaalautuvuudelle ja pitkäaikaiselle ylläpidettävyydelle
Projektin alkuvaiheessa pyrittiin elvyttämään aiempi järjestelmä, mutta työ osoittautui haastavaksi. Keskeisiksi ongelmakohdiksi nousivat epäselvät ja ristiriitaiset konfiguraatiot, Raspberry Pi laitteiden uudempien käyttöjärjestelmien yhteensopivuusongelmat, sekä dokumentaation puutteellisuus. Näiden tekijöiden vuoksi järjestelmän ylläpito ja varsinkin kehitys olisi ollut haastavaa. Tilalle rakennettiin vanhaa järjestelmää muistuttava, mutta rakenteeltaan selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Opinnäytetyön edetessä vanhat epäonnistuneet yritykset poistettiin, jotta ne eivät aiheuta ongelmia tulevaisuudessa.
Uudelleenrakennettu järjestelmä osoittaa, että Raspberry Pi laitteet soveltuvat hyvin kevyisiin teollisiin sovelluksiin, kun niiden käyttöönotto, konfigurointi ja hallinta toteutetaan suunnitelmallisesti. Työssä tunnistettiin useita jatkokehityksen kannalta keskeisiä osa-alueita.
Kokonaisuutena työ tuotti toimivan ja dokumentoidun ratkaisun, joka palautti keruunäyttöjen toiminnallisuuden ja loi selkeän teknisen perustan järjestelmän tulevalle kehittämiselle. Jatkokehityksen painopisteet, kuten keskitetty hallinta ja valvontajärjestelmien käyttöönotto, muodostavat vahvan pohjan järjestelmän skaalautuvuudelle ja pitkäaikaiselle ylläpidettävyydelle
