Satoja taivaita : Kokemuksia uskonnollisessa yhteisössä elämisestä ja irtaantumisesta sekä siitä aiheutuvasta tuen tarpeesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ymmärrystä siitä, miten kokonaisvaltaisesti elämä muuttuu uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisen myötä. Selvitän minkälaisia haasteita yhteisön jäsenyys tuo elämään ja minkälaista tukea ja apua on tarvittu irtaantumisen aikana ja jälkeen. Koen aiheen tärkeäksi, sillä sosionomi (AMK)- opinnoissa uskonnolliseen yhteisöön kuulumisen ja siellä koetun hengellisen väkivallan vaikutuksia elämään ei juurikaan käsitellä. Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastateltavia löysin erään yhdistyksen välityksessä. Heitä oli yhteensä kuusi.

Uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen vaikutti haastateltavien elämään moninaisten rajoitusten ja velvollisuuksien kautta. Yhteisöön kuuluminen eristi haastateltavia ympäröivästä maailmasta ja siihen kuuluminen vaikutti erittäin kokonaisvaltaisesti elämään. Irtaantuminen oli pitkä prosessi, jonka usein käynnisti yhteisön oppien kyseenalaistaminen. Irtaantuminen tapahtui vasta pakon edessä, kun mitään muuta mahdollisuutta ei ollut. Yhteisön ja omien arvojen välinen ristiriita kasvoi liian suureksi. Irtaantumisen seurauksena elämään tuli paljon vapauksia, mutta kokonaisvaltainen elämänmuutos vaikutti vahvasti esimerkiksi sosiaaliseen verkostoon.

Apu ja tuki, jota prosessissa saatiin, koostui pääasiassa vertaistuesta ja keskusteluista, joita käytiin esimerkiksi terapiassa. Kaiken kaikkiaan omasta kokemuksesta puhuminen koettiin hyvin tärkeänä. Lisäksi irtaantumishetkellä oltaisi kaivattu akuuttia keskusteluapua, sekä erilaista oman identiteetin rakentamiseen liittyvää apua. Myös uusien ihmissuhteiden luomiseen olisi tarvittu tukea.

This study concentrates on how someone’s life can change when breaking away from a religious community. I find the theme important because the degree programme in social services hardly deals with living in such a community and the challenges associated with it. The data of this qualitative study was collected by interviewing six persons whom I reached through an association.

The results of this thesis show that the interviewees found that their community constricted their lives by imposing strong obligations for them and by isolating them from the outside world. The gap between the persons’ and the communities’ values was often a crucial factor in the interviewees’ decision to break away from the community. The breaking away was a long but unavoidable process when the interviewees had no other choice.

According to the interviewees, living outside the community turned to be easier in many ways, but the nexus of social relations, for example, began to narrow. Mainly peer help and discussions with a therapist were considered important tools for integrating into society. The measures that could have been needed were immediate support when breaking away from the community and creating a new identity outside the community. Additionally, the interviewees needed help in establishing friendships in a new situation.