Kouluterveydenhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kouluterveydenhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kouluterveydenhoitajien työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kahdeksalta (n=8) kouluterveydenhoitajalta. Haastattelut toteutettiin videoyhteyden välityksellä, ja ne äänitettiin, litteroitiin sekä analysoitiin induktiivisesti.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että kouluterveydenhoitajien työhyvinvointi rakentuu monitasoisesti yksilöllisten, yhteisöllisten ja organisatoristen tekijöiden varaan. Työhyvinvointia tukevat erityisesti työn autonomia, toimiva työyhteisö, moniammatillinen yhteistyö sekä työn merkityksellisyyden kokemus. Työhyvinvointia heikentävät puolestaan yksintyöskentely, liiallinen työkuormitus, epäselvät rakenteet, riittämättömät resurssit sekä raskaat asiakastilanteet. Lisäksi korostuvat esihenkilötuen, selkeän työnkuvan, toimivien tukipalveluiden ja riittävän palautumisen merkitys.

Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että kouluterveydenhoitajien työhyvinvoinnin tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan sekä yksilölliset voimavarat että työn rakenteelliset ja organisatoriset edellytykset. Työhyvinvointia voidaan vahvistaa selkeyttämällä työnkuvia, turvaamalla riittävät resurssit sekä kehittämällä esihenkilötyötä ja työyhteisön toimintaa. Lisäksi kollegiaalinen tuki, toimivat tukipalvelut ja riittävät palautumismahdollisuudet tukevat työn sujuvuutta ja jaksamista. Tuloksia voidaan hyödyntää kouluterveydenhoitajien työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä organisaatioiden toiminnan ja johtamisen tukena.

Tutkimus tuo esiin useita jatkotutkimusaiheita, kuten yksilöllisten työhyvinvoinnin säätelytaitojen, moniammatillisen yhteistyön ja työyhteisön vuorovaikutuksen merkityksen. Lisäksi tarvitaan tutkimusta työaikajoustojen, etätyön ja digitaalisten ratkaisujen vaikutuksista sekä organisaatiotason tekijöistä, kuten johtamisesta ja resursseista. Myös monikulttuurisen osaamisen kehittäminen on keskeinen jatkotutkimuksen kohde.

The purpose of this thesis was to examine school health nurses’ experiences of occupational well-being and the factors related to it. The aim was to produce information that can be utilized in the development of occupational well-being among school health nurses. The study was conducted as a qualitative study. The data were collected through semi-structured thematic interviews with eight (n=8) school health nurses. The interviews were conducted via video connection, recorded, transcribed, and analyzed using inductive content analysis.

The results of the thesis indicate that the occupational well-being of school health nurses is shaped by individual, communal, and organizational factors on multiple levels. Occupational well-being is particularly supported by autonomy at work, a functional work community, multiprofessional collaboration, and the experience of meaningful work. Factors that weaken occupational well-being include working alone, excessive workload, unclear structures, insufficient resources, and emotionally demanding client situations. In addition, the importance of supervisory support, a clear job description, functional support services, and adequate recovery was emphasized.

Overall, the study demonstrates that supporting the occupational well-being of school health nurses requires a comprehensive approach that takes into account both individual resources and the structural and organizational conditions of work. Occupational well-being can be strengthened by clarifying job descriptions, ensuring sufficient resources, and developing leadership practices and workplace collaboration. Furthermore, collegial support, functional support services, and adequate opportunities for recovery support smooth workflow and coping at work. The results can be utilized in the development of occupational well-being among school health nurses as well as in supporting organizational practices and management.

The study also highlights several topics for further research, such as the significance of individual self-regulation skills related to occupational well-being, multiprofessional collaboration, and interaction within the work community. In addition, further research is needed on the effects of flexible working hours, remote work, and digital solutions, as well as organizational-level factors such as leadership and resources. The development of multicultural competence is also an important topic for future research.