Hyödy sosiaalisesta mediasta : vinkkejä Perniönseudun Lehden toimittajalle
Yli-Viitala, Hannele (2015)
Yli-Viitala, Hannele
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505138028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505138028
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten paikallislehden toimittaja voisi käyttää sosiaalista mediaa parhaiten hyödykseen. Moni suomalainen paikallislehti ei vielä käytä sosiaalista mediaa aktiivisesti, sillä sen oletetaan vievän paljon aikaa. Samasta syystä myöskään tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena ollut Perniönseudun Lehden toimitus ei ole ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa.
Opinnäytetyössä tutkitaan, miten sosiaalista mediaa olisi helpointa käyttää ja miten se ei kuormita liikaa. Milloin paikallistoimittaja on liian avoin sosiaalisessa mediassa? Onko toimittajalla sieltä vapaa-aikaa? Mikä toimittajaa koukuttaa sosiaalisessa mediassa? Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljän aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävän lehden päätoimittajia. Päätoimittajia haastateltiin Lapuan Sanomista, Loimaan Lehdestä, Kangasalan Sanomista ja Lieksan Lehdestä.
Lisäksi opinnäytetyössä pohditaan tapoja, miten eri sosiaalisen median kanavista, esimerkiksi Facebookista ja Twitteristä, voisi olla eniten hyötyä Perniönseudun Lehden toimittajalle.
Opinnäytetyön analysoinnin pohjalta voidaan todeta, että paikallislehden toimittajan on helpointa käyttää sosiaalista mediaa, kun hän saa siihen kannustusta esimiehiltä ja työtovereilta. Sosiaalisen median tulee myös aidosti kiinnostaa toimittajaa ja siihen tulee suhtautua vakavasti otettavana työvälineenä, jotta siitä saa parhaimmat edut.
Toimittaja kaipaa kannustuksen lisäksi myös uskallusta ja luovuutta eri sosiaalisen median kanavien kokeiluun. Kokeilemalla oppii parhaiten ja huomaa, mitkä kanavat on mieluisia käyttää. Mikäli käyttäminen tuntuu pakkopullalta, se näkyy myös lehden lukijoille. Kokeilemiseen kannattaa käyttää aikaa.
Perniönseudun Lehden toimittajien kannattaisi ottaa aktiiviseen käyttöön Facebookin lisäksi Twitterin ja Instagramin. Etenkin Instagramin kautta toimittaja voisi saada yhteyden nuoriin lukijoihin. Twitteristä toimittaja voisi löytää juttuvinkkejä, joita ei muuten kenties huomaisi.
Opinnäytetyössä tutkitaan, miten sosiaalista mediaa olisi helpointa käyttää ja miten se ei kuormita liikaa. Milloin paikallistoimittaja on liian avoin sosiaalisessa mediassa? Onko toimittajalla sieltä vapaa-aikaa? Mikä toimittajaa koukuttaa sosiaalisessa mediassa? Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljän aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävän lehden päätoimittajia. Päätoimittajia haastateltiin Lapuan Sanomista, Loimaan Lehdestä, Kangasalan Sanomista ja Lieksan Lehdestä.
Lisäksi opinnäytetyössä pohditaan tapoja, miten eri sosiaalisen median kanavista, esimerkiksi Facebookista ja Twitteristä, voisi olla eniten hyötyä Perniönseudun Lehden toimittajalle.
Opinnäytetyön analysoinnin pohjalta voidaan todeta, että paikallislehden toimittajan on helpointa käyttää sosiaalista mediaa, kun hän saa siihen kannustusta esimiehiltä ja työtovereilta. Sosiaalisen median tulee myös aidosti kiinnostaa toimittajaa ja siihen tulee suhtautua vakavasti otettavana työvälineenä, jotta siitä saa parhaimmat edut.
Toimittaja kaipaa kannustuksen lisäksi myös uskallusta ja luovuutta eri sosiaalisen median kanavien kokeiluun. Kokeilemalla oppii parhaiten ja huomaa, mitkä kanavat on mieluisia käyttää. Mikäli käyttäminen tuntuu pakkopullalta, se näkyy myös lehden lukijoille. Kokeilemiseen kannattaa käyttää aikaa.
Perniönseudun Lehden toimittajien kannattaisi ottaa aktiiviseen käyttöön Facebookin lisäksi Twitterin ja Instagramin. Etenkin Instagramin kautta toimittaja voisi saada yhteyden nuoriin lukijoihin. Twitteristä toimittaja voisi löytää juttuvinkkejä, joita ei muuten kenties huomaisi.