Korjuujäljen laatumittausmenetelmien (Tapio ja Metsäteho) vertailu kangasmaiden ensiharvennus- ja harvennushakkuissa Etelä-Pohjanmaalla
Kuoppala, Minna (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505138022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505138022
Tiivistelmä
Tänä päivänä puunkorjuutyömaan laadunvalvonta on yhä tärkeämpi osa puunkorjuuyhtiöiden puunhankintaprosessia. Hyvästä korjuujäljestä hyötyvät kasvamaan jätettävän puuston lisäksi metsänomistaja, puunhankintayritykset sekä puuta jatkojalostavat tuotantolaitokset.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Tapion ja Metsätehon korjuulaadun seurantamenetelmiä keskenään. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitä tunnuksia menetelmät painottavat ja eroavatko tunnusten perusteella kuvioille annetut kokonaisarvosanat toisistaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä mahdolliset erot johtuivat.
Mitattavat kuviot valittiin Suomen Metsäkeskuksen maastotietokannasta vuosien 2013-2014 metsänkäyttöilmoituksista. Valittuja kuvioita oli 11 kappaletta. Kuviot mitattiin käyttäen sekä Tapion että Metsätehon on-line otantaa.
Tulokset osoittavat, että erot mittausmenetelmien välillä ovat huomattavat. Kun verrataan mitattujen tunnusten keskiarvoja, Metsätehon on-line otanta antaa enemmän puusto- ja maastovaurioita kuin Tapion otanta. Syynä on koealojen sijoittuminen kuviolla. Metsätehon menetelmää käytettäessä koealat sijaitsevat ajouralla tai sen läheisyydessä kun Tapion menetelmällä ne sijaitsevat kuvion pisimmällä lävistäjällä.
Kun verrataan kuviottaisia korjuujäljen kokonaisarvosanoja keskenään, syntyy myös selviä eroja. Kahdeksalla kuviolla yhdestätoista Metsätehon on-line mittaus antaa huonomman kokonaisarvosanan kuin Tapion menetelmä. Millään kuviolla Tapion otanta ei anna huonompaa arvosanaa kuin Metsätehon on-line otanta.
Korjuujälkeä mitatessa virheet tulisi havaita. Jos tuloksia korjuujäljestä haluttaisiin esittää julkisesti, mittaustapoja tulisi yhtenäistää. Kuitenkin organisaation sisällä riittää, että käytetään samaa mittaustapaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Tapion ja Metsätehon korjuulaadun seurantamenetelmiä keskenään. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitä tunnuksia menetelmät painottavat ja eroavatko tunnusten perusteella kuvioille annetut kokonaisarvosanat toisistaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä mahdolliset erot johtuivat.
Mitattavat kuviot valittiin Suomen Metsäkeskuksen maastotietokannasta vuosien 2013-2014 metsänkäyttöilmoituksista. Valittuja kuvioita oli 11 kappaletta. Kuviot mitattiin käyttäen sekä Tapion että Metsätehon on-line otantaa.
Tulokset osoittavat, että erot mittausmenetelmien välillä ovat huomattavat. Kun verrataan mitattujen tunnusten keskiarvoja, Metsätehon on-line otanta antaa enemmän puusto- ja maastovaurioita kuin Tapion otanta. Syynä on koealojen sijoittuminen kuviolla. Metsätehon menetelmää käytettäessä koealat sijaitsevat ajouralla tai sen läheisyydessä kun Tapion menetelmällä ne sijaitsevat kuvion pisimmällä lävistäjällä.
Kun verrataan kuviottaisia korjuujäljen kokonaisarvosanoja keskenään, syntyy myös selviä eroja. Kahdeksalla kuviolla yhdestätoista Metsätehon on-line mittaus antaa huonomman kokonaisarvosanan kuin Tapion menetelmä. Millään kuviolla Tapion otanta ei anna huonompaa arvosanaa kuin Metsätehon on-line otanta.
Korjuujälkeä mitatessa virheet tulisi havaita. Jos tuloksia korjuujäljestä haluttaisiin esittää julkisesti, mittaustapoja tulisi yhtenäistää. Kuitenkin organisaation sisällä riittää, että käytetään samaa mittaustapaa.