Opiskelijoiden ruokailutottumukset
Alanko, Kaisa (2015)
Alanko, Kaisa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148087
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiedepuisto A:n liiketalouden opiskelijoiden ruokailutottumuksia. Keskeistä oli selvittää, mitä opiskelijat syövät ja milloin. Aineisto kerättiin käyttämällä strukturoitua kyselylomaketta. Kyselylomake lähetettiin kaikille Tiedepuisto A:ssa opiskeleville nuorisoasteen liiketalouden opiskelijoille, joita oli yhteensä 267. Opiskelijoille lähetettiin sähköpostin välityksellä linkki kyselylomakkeeseen, joka oli tehty e-lomakesivustolla. Vastauksia saatiin 58 kappaletta, joten kokonaisvastausprosentiksi muodostui 21,7%. Tutkimuksen tilastollinen analysointi tapahtui Tixel tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ruokailutottumukset olivat samansuuntaisia aiemmin tehtyihin tutkimuksiin nähden. Suurin osa (59%) ajatteli ruoan terveellisyyttä usein sitä ostaessaan tai valitessaan. Kaikki opiskelijat söivät vähintään kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Päivän pääateria syötiin useimmiten vanhempien luona tai ravintolassa. Kukaan opiskelijoista ei vastannut syövänsä päivän pääateriaa opiskelu- tai työpaikkaruokalassa. Ruokajuomana suurin osa joi vettä tai rasvatonta maitoa tai piimää. Suurin osa opiskelijoista söi tummaa leipää ja leivän päällä käytettiin voita tai rasvaseosta. Opiskelijat joivat suosituksia enemmän mehuja ja virvoitusjuomia. Erilaisia herkkuja, kuten karkkia, pullaa ja sipsiä syötiin viikoittain.
Tutkimuksessa saatiin tietoa opiskelijoiden ruokailutottumuksista ja tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi terveydenhoitajan tarkastuksissa ja koulun ruokalistaa suunniteltaessa. Jatkotutkimuksena voisi tutkia muiden koulutusalojen opiskelijoiden ruokailutottumuksia. Tutkimuksen voisi myös toteuttaa eri menetelmällä, kuten haastattelulla tai ruokapäiväkirjaa täyttäen. Ruokailutottumuksia voisi tutkia myös laajemmin ja eri asioita painottaen. Aiheesta voisi jatkossa toteuttaa myös erilaisia toiminnallisia opinnäytetöitä. Koulun yleisiin tiloihin voisi tehdä ”näyttelyn” esimerkiksi erilaisista leivistä ja niiden sisältämistä kuitu- ja suolapitoisuuksista, jolloin opiskelijat saisivat konkreettista tietoa omista valinnoistaan.
Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ruokailutottumukset olivat samansuuntaisia aiemmin tehtyihin tutkimuksiin nähden. Suurin osa (59%) ajatteli ruoan terveellisyyttä usein sitä ostaessaan tai valitessaan. Kaikki opiskelijat söivät vähintään kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Päivän pääateria syötiin useimmiten vanhempien luona tai ravintolassa. Kukaan opiskelijoista ei vastannut syövänsä päivän pääateriaa opiskelu- tai työpaikkaruokalassa. Ruokajuomana suurin osa joi vettä tai rasvatonta maitoa tai piimää. Suurin osa opiskelijoista söi tummaa leipää ja leivän päällä käytettiin voita tai rasvaseosta. Opiskelijat joivat suosituksia enemmän mehuja ja virvoitusjuomia. Erilaisia herkkuja, kuten karkkia, pullaa ja sipsiä syötiin viikoittain.
Tutkimuksessa saatiin tietoa opiskelijoiden ruokailutottumuksista ja tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi terveydenhoitajan tarkastuksissa ja koulun ruokalistaa suunniteltaessa. Jatkotutkimuksena voisi tutkia muiden koulutusalojen opiskelijoiden ruokailutottumuksia. Tutkimuksen voisi myös toteuttaa eri menetelmällä, kuten haastattelulla tai ruokapäiväkirjaa täyttäen. Ruokailutottumuksia voisi tutkia myös laajemmin ja eri asioita painottaen. Aiheesta voisi jatkossa toteuttaa myös erilaisia toiminnallisia opinnäytetöitä. Koulun yleisiin tiloihin voisi tehdä ”näyttelyn” esimerkiksi erilaisista leivistä ja niiden sisältämistä kuitu- ja suolapitoisuuksista, jolloin opiskelijat saisivat konkreettista tietoa omista valinnoistaan.