Palvelurakennuksen energiansäästömahdollisuudet
Juuri, Tero (2026)
Juuri, Tero
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052516614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052516614
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Satakunnan Sininauha ry:n omistaman palvelurakennuksen energiansäästömahdollisuuksia sekä laadittiin kartoituksen pohjalta energiansäästöä edistäviä ehdotuksia. Työn tavoitteena oli löytää keinoja pienentää kiinteistön energiakuluja, parantaa sisäilmaston olosuhteita sekä tuottaa asukkaille ohjeistus energiatehokkaammasta asumisesta. Kohde oli vuonna 2004 rakennettu palvelurakennus, jossa lämmitysmuotona oli kaukolämpö. Ilmanvaihto kohteessa oli toteutettu koneellisena tulo- ja poistoilmanvaihtona, jossa oli lämmöntalteenotto.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä tapaustutkimuksellisella otteella. Aineistoa kerättiin dokumenttianalyysin, katselmointien, haastatteluiden sekä kohteessa suoritettujen mittausten muodossa. Kohteessa suoritettiin huonelämpötilamittauksia, vesivirtamittauksia, lämpökamerakuvausta ja ilmavirtamittauksia. Lisäksi haastatteluilla pyrittiin selvittämään rakennuksen käyttäjien toimintaan liittyviä energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä ja asukkaille laadittavan ohjeistuksen sisältötarpeita.
Tulosten perusteella todettiin, että rakennuksen järjestelmissä oli useita kehityskohteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Ilmavaihdon mittauksissa havaittiin poikkeamia suunnitteluarvoihin nähden, joka heikensi järjestelmän toimintaa ja sisäilmaston olosuhteita. Huonelämpötilamittaukset osoittivat tilojen välillä lämpötilaeroja, joiden perusteella lämpötilojen tasaisemmalla hallinnalla voidaan arvioida olevan suora vaikutus lämmitysenergiantarpeeseen. Vesivirtamittauksissa vesikalusteiden virtaamat olivat pääosin hyväksyttävällä tasolla, mutta yksittäisissä mittauspisteissä oli havaittavissa poikkeamia. Lämpökamerakuvauksessa ei havaittu laajoja lämpövuotoja, mutta yksittäisiä ilmavuotokohtia havaittiin.
Johtopäätöksenä todettiin, että kiinteistön energiatehokkuutta voidaan parantaa ilmanvaihdon huollolla ja oikealla säädöllä. Myös lämpötilojen hallinnan kehittäminen sekä vesikalusteiden virtaamien säädöllä pystytään parantamaan energiatehokkuutta kiinteistössä. Käyttäjien toiminnan muutoksella sekä heitä ohjaamalla energiatehokkaampaan asumiseen saadaan kulutusta pienennettyä. Työn tuloksena laadittiin myös asukkaille ohjeistus, jonka tavoitteena oli tukea energiatehokasta, taloudellista ja ympäristöä huomioivaa asumista palvelurakennuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä tapaustutkimuksellisella otteella. Aineistoa kerättiin dokumenttianalyysin, katselmointien, haastatteluiden sekä kohteessa suoritettujen mittausten muodossa. Kohteessa suoritettiin huonelämpötilamittauksia, vesivirtamittauksia, lämpökamerakuvausta ja ilmavirtamittauksia. Lisäksi haastatteluilla pyrittiin selvittämään rakennuksen käyttäjien toimintaan liittyviä energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä ja asukkaille laadittavan ohjeistuksen sisältötarpeita.
Tulosten perusteella todettiin, että rakennuksen järjestelmissä oli useita kehityskohteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Ilmavaihdon mittauksissa havaittiin poikkeamia suunnitteluarvoihin nähden, joka heikensi järjestelmän toimintaa ja sisäilmaston olosuhteita. Huonelämpötilamittaukset osoittivat tilojen välillä lämpötilaeroja, joiden perusteella lämpötilojen tasaisemmalla hallinnalla voidaan arvioida olevan suora vaikutus lämmitysenergiantarpeeseen. Vesivirtamittauksissa vesikalusteiden virtaamat olivat pääosin hyväksyttävällä tasolla, mutta yksittäisissä mittauspisteissä oli havaittavissa poikkeamia. Lämpökamerakuvauksessa ei havaittu laajoja lämpövuotoja, mutta yksittäisiä ilmavuotokohtia havaittiin.
Johtopäätöksenä todettiin, että kiinteistön energiatehokkuutta voidaan parantaa ilmanvaihdon huollolla ja oikealla säädöllä. Myös lämpötilojen hallinnan kehittäminen sekä vesikalusteiden virtaamien säädöllä pystytään parantamaan energiatehokkuutta kiinteistössä. Käyttäjien toiminnan muutoksella sekä heitä ohjaamalla energiatehokkaampaan asumiseen saadaan kulutusta pienennettyä. Työn tuloksena laadittiin myös asukkaille ohjeistus, jonka tavoitteena oli tukea energiatehokasta, taloudellista ja ympäristöä huomioivaa asumista palvelurakennuksessa.
