Katsaus Suomen käsinveistettyjen hirsirakennusten valmistajien markkinatilanteeseen 2026

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin Suomen käsinveistettyjen hirsirakennusten valmistajien markkinatilannetta vuonna 2026. Työn tavoitteena oli luoda myös maallikolle ymmärrettävissä oleva ajantasainen katsaus käsinveistoalan markkinatilanteeseen tarkastelemalla alan toimintaympäristöä, yritysten rakennetta, kilpailutilannetta, taloudellista nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Työ rajattiin käsinveistettyjen, liimaamattomasta massiivipuusta valmistettujen hirsirakennusten valmistajiin. Aihetta tarkasteltiin tilanteessa, jossa Suomen puun jatkojalostuksen arvo on matalalla ja rakennusala on pitkittyneessä matalasuhdanteessa uusien asuntojen rakentamisen ollessa historiallisen vähäistä. Työssä selvitettiin, seuraako käsinveistoala rakennusalan yleistä matalasuhdannetta vai poikkeaako se siitä.

Työ toteutettiin tutkimustyyppisenä opinnäytetyönä. Primääriaineisto kerättiin anonyymillä internet-kyselyllä, joka suunnattiin suomalaisille käsinveistoalan yrityksille. Kysely lähetettiin käsinveistoalan etujärjestö Hirsitaito ry:n jäsenistölle sekä kymmenelle muulle alan yritykselle. Kyselyyn saatiin 22 vastausta. Aineistoa analysoitiin kuvailevasti frekvenssien, prosenttiosuuksien, avointen vastausten ryhmittelyiden sekä kahden muuttujan ristiintaulukointien avulla.

Työn tietoperusta muodostettiin muun muassa puun jatkojalostuksen arvoa, käsinveistoalaa ja sen historiaa, laajempaa hirsirakentamista, hirsitermin semantiikkaa, julkisyhteisöjen puurakentamisen edistämistoimenpiteitä, hirsirakennuksen terveys- ja ympäristönäkökulmia, veistoalan yritysten rakennetta ja kannattavuutta sekä kilpailutilannetta käsittelevästä lähdeaineistosta.

Tulosten perusteella Suomen käsinveistoalan markkinatilanne on vuonna 2026 suhteellisen vakaa. Ala ei ole ollut voimakkaassa kasvussa, mutta tulokset eivät myöskään osoittaneet laaja-alaista heikkenemistä. Käsinveistoala koostuu pienistä, yrittäjävetoisista ja henkilökohtaiseen ammattitaitoon nojaavista toimijoista, mikä tekee alasta joustavan mutta samalla haavoittuvan, sillä alan yrityksissä on usein niin sanottu avainhenkilöriski. Kannattavuuden kannalta keskeisiksi tekijöiksi nousivat tilausten määrä, laadun, ajankäytön ja hinnoittelun välinen suhde ja käsityön arvon sanoittaminen asiakkaalle, mutta myös laajemmin yhteiskunnassa. Kilpailutilanteessa alan vahvuuksiksi tunnistettiin käytettävän puumateriaalin ja käsityön laatu, yksilöllisyys, perinteinen osaaminen, liimaton massiivipuu sekä hyvä palvelu. Johtopäätöksenä esitettiin, että käsinveistoala on pieni mutta sitkeä puunjalostusalan ja rakennusalan rajapinnassa oleva taiteellinen erikoisala, jonka tulevaisuus riippuu siitä, miten perinteinen osaaminen onnistutaan yhdistämään kannattavaan liiketoimintaan, laadun tunnistettavuuteen ja muuttuvan maailman tarpeisiin. Työn lopussa pohditaan mahdollisia alan toimijoiden, mutta myös etujärjestöjen välisiä, käyttämättömiä synergiamahdollisuuksia.