Tehostetun palveluasumisen yksikön omavalvonta iäkkäiden hyvinvointia edistämässä
Koskela, Teija (2015)
Koskela, Teija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505168390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505168390
Tiivistelmä
Ikääntyneiden hyvinvointiin on kiinnitetty yhä enemmän huomioita lakiuudistuksien ja suositusten myötä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on omalta osaltaan antanut ohjeen tehostetun palveluasumisen omavalvonnan toteuttamisesta.
Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää tehostetun palveluasumisen yksikön asiakkaiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli laajentaa näkemystä omavalvonnasta osaksi perustyötä. Tavoitteena oli tuottaa tehostetun palveluasumisen yksikölle omavalvontasuunnitelma ja arvioida sen sekä toiminnan toteutumista asukkaiden, omaisten ja vanhusneuvoston näkökulmista.
Menetelmänä oli kehittävä arviointi. Kehittämistyö aloitettiin omavalvontasuunnitelman dialogisella rakentamisella yhdessä henkilökunnan kanssa. Valmista lomaketta muokattiin reflektio-menetelmällä kahden kokoontumisen aikana. Omavalvontasuunnitelman ja toiminnan toteutumista arvioitiin pelaamalla asukkaiden kanssa laa-tupeliä 3 kertaa (n=18), omaisille ja läheisille osoitetun lomakekyselyn avulla (n=20) sekä kaupungin vanhusneuvoston edustajien suullisen ja kirjallisen palautteen avulla. Aineistot analysoitiin käyttäen sisällön analyysiä sekä kuvailevaa taulukointia. Lisäksi kehittämistyön aikana pidettiin havainnointipäiväkirjaa, joka tuki aineiston analysointia.
Tulosten mukaan asukkaiden, omaisten sekä vanhusneuvoston edustajien käsitykset asukkaiden hyvinvoinnin tukemisesta täydensivät toisiaan. Asukkaan hyvinvoinnin tukeminen edellytti osaavaa henkilökuntaa, oikeanlaisia toimitiloja sekä saumatonta yhteistyötä asukkaan perheen kanssa. Asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä asumiseensa. Vuorovaikutuksen tärkeys nousi yksittäiseksi merkittäväksi tekijäksi asukkaiden sekä omaisten ja läheisten arvioimana. Asukkaan hyvinvoinnin tukemiseen kuuluivat myös laadukas perushoito sekä viriketoiminta.
Kehittämistyössä ilmenneitä tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan käyttää hyödyksi yksikön kehittämisessä. Prosessissa tuotettiin malli yksikön omavalvonnan toteuttamiseen.
Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää tehostetun palveluasumisen yksikön asiakkaiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli laajentaa näkemystä omavalvonnasta osaksi perustyötä. Tavoitteena oli tuottaa tehostetun palveluasumisen yksikölle omavalvontasuunnitelma ja arvioida sen sekä toiminnan toteutumista asukkaiden, omaisten ja vanhusneuvoston näkökulmista.
Menetelmänä oli kehittävä arviointi. Kehittämistyö aloitettiin omavalvontasuunnitelman dialogisella rakentamisella yhdessä henkilökunnan kanssa. Valmista lomaketta muokattiin reflektio-menetelmällä kahden kokoontumisen aikana. Omavalvontasuunnitelman ja toiminnan toteutumista arvioitiin pelaamalla asukkaiden kanssa laa-tupeliä 3 kertaa (n=18), omaisille ja läheisille osoitetun lomakekyselyn avulla (n=20) sekä kaupungin vanhusneuvoston edustajien suullisen ja kirjallisen palautteen avulla. Aineistot analysoitiin käyttäen sisällön analyysiä sekä kuvailevaa taulukointia. Lisäksi kehittämistyön aikana pidettiin havainnointipäiväkirjaa, joka tuki aineiston analysointia.
Tulosten mukaan asukkaiden, omaisten sekä vanhusneuvoston edustajien käsitykset asukkaiden hyvinvoinnin tukemisesta täydensivät toisiaan. Asukkaan hyvinvoinnin tukeminen edellytti osaavaa henkilökuntaa, oikeanlaisia toimitiloja sekä saumatonta yhteistyötä asukkaan perheen kanssa. Asukkaat olivat pääosin tyytyväisiä asumiseensa. Vuorovaikutuksen tärkeys nousi yksittäiseksi merkittäväksi tekijäksi asukkaiden sekä omaisten ja läheisten arvioimana. Asukkaan hyvinvoinnin tukemiseen kuuluivat myös laadukas perushoito sekä viriketoiminta.
Kehittämistyössä ilmenneitä tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan käyttää hyödyksi yksikön kehittämisessä. Prosessissa tuotettiin malli yksikön omavalvonnan toteuttamiseen.