Systeemistä johtamista vahvistavat johtamiskäytännöt Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten palveluissa

Abstract

Keski–Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten palvelut toimivat yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä, jossa ilmiöt ovat keskinäisriippuvaisia ja edellyttävät rajat ylittävää yhteistyötä. Systeeminen johtaminen on tunnistettu keskeiseksi lähestymistavaksi tällaisissa toimintaympäristöissä, mutta sitä vahvistavista ja estävistä tekijöistä, erityisesti johtamisrakenteiden näkökulmasta, oli saatavilla vain rajallisesti tutkimustietoa. Kehittämistyön tavoitteena oli vahvistaa systeemistä johtamista Keski‑Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten palveluissa tunnistamalla sitä vahvistavat ja estävät tekijät sekä konkreettiset johtamiskäytännöt, jotka vahvistavat systeemistä johtamista. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä laadullista tutkimusotetta hyödyntäen. Aineisto kerättiin kahdessa työpajassa, joihin osallistui lasten ja nuorten palveluiden lähi‑ ja keskijohtoa. Aineisto koostui systeemisistä kartoista, Miro‑työskentelyn kirjallisista tuotoksista, impact‑effort‑matriisista sekä After Action Review ‑menetelmällä käydyistä loppureflektiokeskusteluista. Aineisto analysoitiin aineistotriangulaatiota hyödyntäen: ensimmäisen työpajan aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, ja toisen työpajan Miro‑aineisto ryhmiteltiin työpajassa teemoiksi tekoälyavusteisesti, minkä jälkeen se analysoitiin sisällönanalyysin periaattein siten, että työpajassa muodostuneet teemat toimivat yläluokkina. Tulosten perusteella tunnistettiin kuusi systeemistä johtamista vahvistavaa ja kuusi estävää tekijää. Vahvistavina tekijöinä korostuivat yhteinen ymmärrys ja jaettu toimijuus, dialoginen vuorovaikutus, rajat ylittävä moniammatillinen yhteistyö, oppimisen ja kehittämisen rakenteet, systeeminen työote arjen johtamiskäytännöissä sekä kulttuuriset voimavarat. Estävinä tekijöinä tunnistettiin johtamisrakenteiden ja vastuiden epäselvyydet, suunnitelmallisuuden ja priorisoinnin puutteet, kohtaamisten ja yhteistyöfoorumien vähäisyys, kuormitus ja reaktiivinen toimintakulttuuri, asenteelliset esteet ja sitoutumisen vaihtelu sekä systeemisen osaamisen puutteet. Toisen työpajan tuloksena muodostui seitsemän pääluokkaa, jotka kuvasivat systeemistä johtamistyötä vahvistavia konkreettisia johtamiskäytäntöjä. Johtopäätöksenä todettiin, että systeemisen johtamisen vahvistaminen edellytti rakenteiden, vuorovaikutuksen ja yhteisen ymmärryksen samanaikaista kehittämistä. Selkeät johtamisrakenteet, suunnitelmallinen työn rytmi, dialogiset toimintatavat ja systeemisen osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen tukivat systeemisen johtamisen vakiinnuttamista. Kehittämistyön tuloksena tuotettiin kehittämisehdotus, joka tarjosi käytännönläheisiä ja sovellettavia ratkaisuja systeemisen johtamisen vahvistamiseksi lasten ja nuorten palveluissa.