Tekoälyn hyödyntäminen nuorten mielenterveyden tukena
Nunes-Paalanen, Niina (2026)
Nunes-Paalanen, Niina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717723
Tiivistelmä
Nuorten pahoinvointi ja mielenterveyshaasteet ovat yhteiskunnallisesti merkittävä ja tarkastelua vaativa ajankohtainen ongelma, johon tulisi reagoida mahdollisimman tehokkaasti. Matalankynnyksen palvelut ja ennaltaehkäisy ovat tehokkaimmat keinot torjua pitkäaikaisia, jopa kroonistuvia oireita, jotka usein seuraavat yksilöä myös aikuisuuteen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja tekoälyn käytön yleistyessä räjähdysmäisesti eri palvelualoilla, tekoälyä hyödynnetään nuorten mielenterveyden tukena. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kattava kuva Suomessa tällä hetkellä käytössä olevista nuorille suunnatuista mielenterveyspalveluista, joissa tekoälyä hyödynnettiin joko suoraan tai välillisesti.
Tutkimuksen aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden, tärkeän teeman sekä tekijän omien mielenkiinnon kohteiden perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja opinnäytetyötä tehdessä tutkimuskysymyksenä oli: Miten nuorille suunnatuissa palveluissa käytetään tekoälyä?
Opinnäytetyön tietoperustassa esiteltiin aluksi tutkimusaiheen ymmärtämisen kannalta oleelliset aihepiirit eli nuoret, mielenterveys ja teknologia sekä tekoäly.
Itse tutkimuksessa päädyttiin tarkastelemaan kahta Suomessa käytössä olevaa ja julkisen puolen nuorille suosittelemaa matalankynnyksen palvelua, jotka hyödyntävät tekoälyä. Palvelut, joita tar-kasteltiin, olivat Mieli Ry:n Sekasin Chatbot ja AuroraAI:ta hyödyntävä palveluita suositteleva Zekki.fi. Lisäksi tarkasteltiin vertailuna amerikkalaista tutkimusta, jossa nuoret käyttivät generatiivisia tekoälypalveluja.
Kumpaakin palvelua voitiin käyttää ajasta ja paikasta riippumatta mobiilisti sekä veloituksetta ja anonyymisti. Nämä tekijät vaikuttivat suoraan palveluiden käytettävyyteen.
Alustavien tutkimustulosten valossa matalankynnyksen palveluista on hyötyä nuorten kokemiin haasteisiin. Tekoälypohjaisten palveluiden lisääntyessä tarvitaan kuitenkin lisää laadullisia tutkimuksia, jotta nimenomaan nuorille suunnattuja palveluita voidaan kehittää eettisesti ja tehokkaasti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja tekoälyn käytön yleistyessä räjähdysmäisesti eri palvelualoilla, tekoälyä hyödynnetään nuorten mielenterveyden tukena. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kattava kuva Suomessa tällä hetkellä käytössä olevista nuorille suunnatuista mielenterveyspalveluista, joissa tekoälyä hyödynnettiin joko suoraan tai välillisesti.
Tutkimuksen aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden, tärkeän teeman sekä tekijän omien mielenkiinnon kohteiden perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja opinnäytetyötä tehdessä tutkimuskysymyksenä oli: Miten nuorille suunnatuissa palveluissa käytetään tekoälyä?
Opinnäytetyön tietoperustassa esiteltiin aluksi tutkimusaiheen ymmärtämisen kannalta oleelliset aihepiirit eli nuoret, mielenterveys ja teknologia sekä tekoäly.
Itse tutkimuksessa päädyttiin tarkastelemaan kahta Suomessa käytössä olevaa ja julkisen puolen nuorille suosittelemaa matalankynnyksen palvelua, jotka hyödyntävät tekoälyä. Palvelut, joita tar-kasteltiin, olivat Mieli Ry:n Sekasin Chatbot ja AuroraAI:ta hyödyntävä palveluita suositteleva Zekki.fi. Lisäksi tarkasteltiin vertailuna amerikkalaista tutkimusta, jossa nuoret käyttivät generatiivisia tekoälypalveluja.
Kumpaakin palvelua voitiin käyttää ajasta ja paikasta riippumatta mobiilisti sekä veloituksetta ja anonyymisti. Nämä tekijät vaikuttivat suoraan palveluiden käytettävyyteen.
Alustavien tutkimustulosten valossa matalankynnyksen palveluista on hyötyä nuorten kokemiin haasteisiin. Tekoälypohjaisten palveluiden lisääntyessä tarvitaan kuitenkin lisää laadullisia tutkimuksia, jotta nimenomaan nuorille suunnattuja palveluita voidaan kehittää eettisesti ja tehokkaasti.
