Näyttöön perustuvan liikuntapalvelun integraatio osaksi työelämää: Implementointimalli työantajan ja työterveyshuollon näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyössä kehitettiin integraatiomalli tukemaan näyttöön perustuvien liikuntapalvelujen liittämistä osaksi työyhteisöjen työkykyä edistäviä rakenteita. Työn lähtökohtana oli tarkastella palveluntuottajan, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyömahdollisuuksia sekä liikunnan roolia työkyvyn tukena. Työ rajattiin koskemaan aikuisten terveysliikuntaa ja sen toteuttamista työelämän kontekstissa.

Työn teoreettinen viitekehys käsittelee työkykyjohtamista, terveysliikuntaa, henkilöstöliikunnan nykytilaa sekä liikuntatoiminnan implementointia ja integraatiota. Viitekehys kokosi yhteen tutkimustietoa näistä osa‑alueista ja muodosti perustan kehittämisprosessin rakenteelle.

Kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun prosessia soveltaen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja autoetnografisella aineistonmuodostuksella, joka perustui tutkijan omiin kokemuksiin ja niistä laadittuihin muistiinpanoihin. Haastatteluihin osallistui työelämän toimijoita työnantajaorganisaatioista ja työterveyshuollon kentältä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja työ toteutettiin syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana.

Tuloksena syntyi integraatiomalli, joka jäsentää liikuntapalvelun käyttöönoton vaiheet ja osapuolten roolit sekä tarjoaa rakenteen työyhteisöjen tukemiseen liikunnan integroimisessa osaksi työkykyä edistäviä käytäntöjä. Mallin keskeiset elementit kytkettiin RE‑AIM‑viitekehykseen, mikä mahdollisti toteutettavuuden ja vaikuttavuuden kannalta olennaisten edellytysten huomioimisen ilman erillistä pilottia. Haastattelujen perusteella käyttöönottoa edistävät selkeä vastuunjako, matalan kynnyksen aloitus ja työterveyshuollon osallistuminen, kun taas haasteita aiheuttavat työaikaan liittyvät rakenteet ja organisaatioiden vaihtelevat resurssit.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että integraatiomalli tarjoaa käytännöllisen välineen liikuntapalvelujen jäsentämiseen ja käyttöönoton tukemiseen. Mallia voidaan hyödyntää eri toimialoilla, ja sen avulla voidaan vahvistaa liikunnan roolia työkyvyn edistämisessä. Jatkossa olisi perusteltua tarkastella mallin toimivuutta käytännön pilotoinneissa sekä tutkia, miten liikunta voidaan integroida osaksi sosiaali‑ ja terveydenhuollon rakenteita siten, että potilaat ohjautuvat systemaattisesti näyttöön perustuvien liikuntapalvelujen pariin.