S1-luokan väestönsuojan paikallavaletun kattolaatan raudoitusmitoitus ja CO₂-optimointi
Mylläri, Jarno (2026)
Mylläri, Jarno
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717794
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli kehittää käyttäjäystävällinen Excel-pohjainen mitoitustyökalu, joka soveltuu S1-luokan väestönsuojan paikallavaletun kattolaatan raudoituksen mitoitukseen. Työn tarkoituksena oli nopeuttaa ja yhdenmukaistaa väestönsuojien kattolaattojen suunnitteluprosessia. Lisäksi mitoitustyökalun avulla mahdollistettiin raudoituksen ja betonin CO₂-optimointi, joissa muuttujina olivat laatan paksuus, betonin lujuusluokka sekä raudoitussuhde. CO₂-optimoinnissa tarkoituksena oli pyrkiä vähentämään väestönsuojan kattolaatan rakennusmateriaaleista aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä siten, kuin se vain oli taloudellisesti ja toteutuksellisesti järkevää.
Työssä hyödynnettiin väestönsuojien Suomessa annettuja määräyksiä, joita löytyy muun muassa pelastuslaista ja valtioneuvoston sekä sisäasiainministeriön asetuksista. Myös Rakennustiedon ohjekorttia väestönsuojista hyödynnettiin työssä.
Väestönsuojan kattolaatan rasitusten laskentaan käytettiin työssä massiivilaattamenetelmää sekä 3D FEM-laskentaohjelmaa. Opinnäytetyössä vertailtiin massiivilaattamenetelmällä sekä 3D FEM-laskentaohjelmalla tuotettuja laattojen rasituksia sekä näiden muutoksia, kun esimerkiksi väestönsuojan kattolaatan pinta-ala tai paksuus muuttuu. Laatan raudoitusten mitoitus tehtiin Suomen Betoniyhdistyksen betonirakenteiden suunnittelun oppikirjan sekä Eurokoodi 2:n mukaan.
Väestönsuojien kattolaatan rakenteen hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin kansallisen CO2data päästötietokannassa olleiden rakennustuotteiden keskimääräisten päästötietojen mukaan. Rakenteen hiilijalanjälki sisälsi tässä työssä pelkästään moduulit A1-A3, eli tuotevaiheen. Rakenteen hiilijalanjälki ilmoitettiin työssä CO2-ekvivalentteina, jonka yksikkö on kgCO2e.
Työssä hyödynnettiin väestönsuojien Suomessa annettuja määräyksiä, joita löytyy muun muassa pelastuslaista ja valtioneuvoston sekä sisäasiainministeriön asetuksista. Myös Rakennustiedon ohjekorttia väestönsuojista hyödynnettiin työssä.
Väestönsuojan kattolaatan rasitusten laskentaan käytettiin työssä massiivilaattamenetelmää sekä 3D FEM-laskentaohjelmaa. Opinnäytetyössä vertailtiin massiivilaattamenetelmällä sekä 3D FEM-laskentaohjelmalla tuotettuja laattojen rasituksia sekä näiden muutoksia, kun esimerkiksi väestönsuojan kattolaatan pinta-ala tai paksuus muuttuu. Laatan raudoitusten mitoitus tehtiin Suomen Betoniyhdistyksen betonirakenteiden suunnittelun oppikirjan sekä Eurokoodi 2:n mukaan.
Väestönsuojien kattolaatan rakenteen hiilijalanjäljen laskenta suoritettiin kansallisen CO2data päästötietokannassa olleiden rakennustuotteiden keskimääräisten päästötietojen mukaan. Rakenteen hiilijalanjälki sisälsi tässä työssä pelkästään moduulit A1-A3, eli tuotevaiheen. Rakenteen hiilijalanjälki ilmoitettiin työssä CO2-ekvivalentteina, jonka yksikkö on kgCO2e.
