Monikkoperheiden näkökulma yleisten kirjastojen palveluihin

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä monikkoperheet toivovat ja odottavat yleisten kirjastojen palveluilta. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu kirjastoalalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää monikkoperheiden kirjastopalveluiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin monikkoperheiden näkemyksiä kirjastopalveluiden kehittämisestä ja palveluiden houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus oli määrällinen tutkimus, jossa on myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tutkimus rajattiin monikkoperheisiin, joissa on alle kouluikäiset eli alle 7-vuotiaat monikkolapset. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä syys-lokakuussa 2025. Kyselyä välitettiin Suomen Monikkoperheet ry:n sosiaalisen median kanavissa, monikkoperheille suunnatussa Facebook-ryhmässä sekä tekijän lähipiirille. Kyselyyn saatiin lopulta 40 vastausta. Vastauksien vähyyden vuoksi tutkimuksen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Tutkimustulosten analyysimenetelminä käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Määrällisenä analyysimenetelmänä käytettiin tilastollisia menetelmiä, kuten taulukoita, pylväs- ja palkkikaavioita sekä ympyräkaavioita. Laadullisena analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä.

Kyselyn vastausten perusteella monikkoperheet kokevat yleisen kirjaston helposti saavutettavaksi palveluksi. Saavutettavuus ei ole samanlaista kaikille monikkoperheille, sillä kokemuksiin vaikuttavat monikkoperheiden vaihtelevat elämäntilanteet ja tarpeet. Monikkoperheet hyötyisivät valmiiksi kootuista kirjavinkeistä ja teemakasseista. Nämä palvelut helpottaisivat aineistojen löytämistä ja valintaa, vaikka osa monikkoperheistä suosii aineistojen itsenäistä etsimistä. Yhteistyö monikkoyhdistysten kanssa nähdään tärkeänä, mikä viittaa tarpeeseen vahvistaa kirjastojen verkostoja ja kehittää palveluita monikkoperheystävällisempään suuntaan. Yleisten kirjastojen tilat soveltuvat pääosin monikkoperheille, mutta tilojen ahtaus, rajaamattomat tilat, kalustepuutteet ja turvallisuusriskit vaikeuttavat yleisessä kirjastossa asioimista.

The purpose of this thesis was to examine expectations of multiparous families from public library services and to identify factors affecting their use and attractiveness. In addition, perspective of multiparous families on the development of public library services were examined. This subject has not previously been studied in the library sector.

The study was conducted as a quantitative survey, supplemented by qualitative features. The target group was multiparous families with multiples under the age of 7. The data was collected using the Webropol survey in September and October 2025. The survey was distributed on social media. The survey generated 40 responses, which is why the results are indicative. The data was analysed using statistical and qualitative methods.

The findings indicate that public libraries are mainly accessible to multiparous families, but the experiences of multiparous families are affected by varying life situations and challenges related to library facilities. Pre-assembled library materials would make it easier for multiparous families to visit a public library. Cooperation with multiparous families’ associations and development of library facilities are key development targets.