Porvoon jalostamon säiliöalueen ja logistiikan laitteiston luotettavuuden kehittäminen ODR:n avulla
Nousiainen, Veera (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717480
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Neste Oyj:n Porvoon jalostamon säiliö- ja logistiikka-alueelle LWP-prosessiin soveltuva Operator Driven Reliability (ODR) – toimintamalli. Työn taustalla oli tarve parantaa kunnossapidon ennakoitavuutta sekä lisätä operointihenkilöstön roolia laitteiden kunnonvalvonnassa alueella, jossa vastaavaa systemaattista ODR-toimintaa ei ollut aiemmin käytössä.
Työssä käsiteltiin kunnossapidon strategioita, kunnonvalvontaa sekä operoinnin osallistamista kunnossapidon prosesseihin. Lisäksi työssä tarkasteltiin olemassa olevia ODR-käytäntöjä ja niiden hyötyjä teollisessa ympäristössä. Kehittämistyön toiminnallisessa osuudessa kartoitettiin alueen keskeiset laitteet, määriteltiin tarkastussisältö ja mittauskohteet. Kokonaisuus rakennettiin hyödynnettäväksi kunnossapidon tietojärjestelmässä.
Työn aikana kerättiin myös henkilöstön näkemyksiä kolmella erillisellä kyselyllä. Tulosten perusteella ODR-toiminnalle oli selkeä tarve ja siihen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Samalla tunnistettiin käytännön haasteita, kuten mittausten yhdenmukaisuus, koulutuksen tarve sekä tiedonkulku operoinnin ja kunnossapidon välillä. Lisäksi laitteiden epäsäännöllinen käyttö nousi esiin tekijänä, joka vaikeutti tarkastusten suunnittelua ja havaintojen tulkintaa.
Työssä toteutettu kustannus-hyötytarkastelu osoitti, että ODR-toimintamallin käyttöönotto säiliö- ja logistiikka-alueelle on taloudellisesti perusteltua. Toimintamallin avulla poikkeamia voidaan tunnistaa aikaisemmin ja kunnossapidon toimenpiteitä kohdistaa ennakoivasti, mikä tukee käyttövarmuuden parantamista ja häiriökustannusten vähentämistä. Tulosten luotettavuutta rajoittaa kuitenkin se, että toimintamallia ei ole vielä pilotoitu käytännössä ja osa arvoista perustuu oletuksiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitetty toimintamalli luo selkeän ja toteuttamiskelpoisen perustan ODR-toiminnan käyttöönotolle säiliö- ja logistiikka-alueella. Toiminnan todellinen hyöty syntyy kuitenkin vasta käytännön toteutuksessa ja siinä, miten kierroksilla kerättyä tietoa hyödynnetään kunnossapidon päätöksenteossa.
Työssä käsiteltiin kunnossapidon strategioita, kunnonvalvontaa sekä operoinnin osallistamista kunnossapidon prosesseihin. Lisäksi työssä tarkasteltiin olemassa olevia ODR-käytäntöjä ja niiden hyötyjä teollisessa ympäristössä. Kehittämistyön toiminnallisessa osuudessa kartoitettiin alueen keskeiset laitteet, määriteltiin tarkastussisältö ja mittauskohteet. Kokonaisuus rakennettiin hyödynnettäväksi kunnossapidon tietojärjestelmässä.
Työn aikana kerättiin myös henkilöstön näkemyksiä kolmella erillisellä kyselyllä. Tulosten perusteella ODR-toiminnalle oli selkeä tarve ja siihen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Samalla tunnistettiin käytännön haasteita, kuten mittausten yhdenmukaisuus, koulutuksen tarve sekä tiedonkulku operoinnin ja kunnossapidon välillä. Lisäksi laitteiden epäsäännöllinen käyttö nousi esiin tekijänä, joka vaikeutti tarkastusten suunnittelua ja havaintojen tulkintaa.
Työssä toteutettu kustannus-hyötytarkastelu osoitti, että ODR-toimintamallin käyttöönotto säiliö- ja logistiikka-alueelle on taloudellisesti perusteltua. Toimintamallin avulla poikkeamia voidaan tunnistaa aikaisemmin ja kunnossapidon toimenpiteitä kohdistaa ennakoivasti, mikä tukee käyttövarmuuden parantamista ja häiriökustannusten vähentämistä. Tulosten luotettavuutta rajoittaa kuitenkin se, että toimintamallia ei ole vielä pilotoitu käytännössä ja osa arvoista perustuu oletuksiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitetty toimintamalli luo selkeän ja toteuttamiskelpoisen perustan ODR-toiminnan käyttöönotolle säiliö- ja logistiikka-alueella. Toiminnan todellinen hyöty syntyy kuitenkin vasta käytännön toteutuksessa ja siinä, miten kierroksilla kerättyä tietoa hyödynnetään kunnossapidon päätöksenteossa.