Palovammapotilaan haavanhoito : Itseopiskelumateriaalia hoitotyön opiskelijoille
Simolin, Mira; Uskelin, Reetta (2015)
Simolin, Mira
Uskelin, Reetta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148081
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa itseopiskelumateriaalia palovammoista, niiden hoidosta ja hoitotuotteista Tampereen ammattikorkeakoulun toisen vuoden hoitotyön opiskelijoille. Tuotokseen painottuva opinnäytetyö koostuu raportista ja PowerPoint-itseopiskelumateriaalista. Työn tavoitteena oli syventää opiskelijoiden tietämystä palovammoista ja siitä, miten eriasteisia vammoja hoidetaan ja millaisia eri hoitotuotteita käytetään vammojen hoidossa.
Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää selostuksen eriasteisista palovammoista ja niiden tunnistamisesta, toisen asteen palovammojen ja kolmannen asteen pienten palovammojen konservatiivisesta ja kirurgisesta hoidosta ja erilaisista palovammoille tarkoitetuista haavanhoitotuotteista. Tehohoitoa vaativien palovammojen hoito rajattiin työn ulkopuolelle.
Palovamma on lämmön, sähkön, säteilyn tai kemiallisen aineen aiheuttama paikallinen kudosvaurio. Palovamman syvyys riippuu altistusajasta, kosketuslämpötilasta ja ihon paksuudesta. Palovammat jaetaan kolmeen eri syvyysluokkaan: ensimmäisen asteen vammoihin, toisen asteen pinnallisiin ja syviin vammoihin sekä kolmannen asteen vammoihin. Palovammat syvenevät vielä ensimmäisien päivien ajan, joten vamman syvyyttä saattaa olla vaikea arvioida aluksi. Pinnalliset vammat paranevat tavallisesti parissa viikossa, mutta syvät palovammat vaativat usein kirurgista hoitoa. Syvien palovammojen hoito on pitkä prosessi. Haavan parannuttua edessä on vielä useita kuukausia tai jopa muutamia vuosia kestävät arpihoidot, jotka toteutetaan esimerkiksi painetekstiilien avulla.
Opinnäytetyön tuotos koottiin opinnäytetyön teorian pohjalta, mutta tuotoksesta jätettiin käsittelemättä työelämätahon toivomuksesta ihonsiirreleikkaukset ja ihonsiirteiden hoito. Tuotokseen liitettiin mukaan kuvia ja video havainnollistamaan paremmin opetettavaa asiaa sekä Internet-linkkejä, joiden kautta hoitotyön opiskelija voi tutustua lisää aiheeseen. Tuotoksen loppuun suunniteltiin tietovisa, jonka avulla opiskelija voi testata tietämystään palovammoista ja niiden hoidosta.
Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää selostuksen eriasteisista palovammoista ja niiden tunnistamisesta, toisen asteen palovammojen ja kolmannen asteen pienten palovammojen konservatiivisesta ja kirurgisesta hoidosta ja erilaisista palovammoille tarkoitetuista haavanhoitotuotteista. Tehohoitoa vaativien palovammojen hoito rajattiin työn ulkopuolelle.
Palovamma on lämmön, sähkön, säteilyn tai kemiallisen aineen aiheuttama paikallinen kudosvaurio. Palovamman syvyys riippuu altistusajasta, kosketuslämpötilasta ja ihon paksuudesta. Palovammat jaetaan kolmeen eri syvyysluokkaan: ensimmäisen asteen vammoihin, toisen asteen pinnallisiin ja syviin vammoihin sekä kolmannen asteen vammoihin. Palovammat syvenevät vielä ensimmäisien päivien ajan, joten vamman syvyyttä saattaa olla vaikea arvioida aluksi. Pinnalliset vammat paranevat tavallisesti parissa viikossa, mutta syvät palovammat vaativat usein kirurgista hoitoa. Syvien palovammojen hoito on pitkä prosessi. Haavan parannuttua edessä on vielä useita kuukausia tai jopa muutamia vuosia kestävät arpihoidot, jotka toteutetaan esimerkiksi painetekstiilien avulla.
Opinnäytetyön tuotos koottiin opinnäytetyön teorian pohjalta, mutta tuotoksesta jätettiin käsittelemättä työelämätahon toivomuksesta ihonsiirreleikkaukset ja ihonsiirteiden hoito. Tuotokseen liitettiin mukaan kuvia ja video havainnollistamaan paremmin opetettavaa asiaa sekä Internet-linkkejä, joiden kautta hoitotyön opiskelija voi tutustua lisää aiheeseen. Tuotoksen loppuun suunniteltiin tietovisa, jonka avulla opiskelija voi testata tietämystään palovammoista ja niiden hoidosta.
