Datan tarinallinen visualisointi tiedolla johtamisen työkaluna

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää jo olemassa olevaa Talouden tietojärjestelmien ja tiedolla johtamisen kurssin visualisointitehtävää. Tavoitteena on näin lisätä osaamista datan visualisoinnista, ymmärrystä tehokkaammasta päätöksenteosta organisaatioissa ja kannustaa kriittiseen ajatteluun. Työn aihe valikoitui tekijän omasta kiinnostuksesta aiheeseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.

Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka koostui teoreettisesta viitekehyksestä ja toiminnallisesta osuudesta, eli datan visualisointi tehtävästä. Teoriaosuudessa käytiin läpi liiketalouden kannalta tarkasteltuna eri datatyyppejä, keräämismetodeja ja GDPR-asioita. Toiseksi käsiteltiin datan visualisointia ja sen tarinallista esittämistä. Viimeinen teoriaosuus koostui tiedolla johtamisen teoriasta. Tiedolla johtamisen osuudessa käsiteltiin keskeisimmät kokonaisuudet knowledge management, SECI-malli ja business intelligence. Lisäksi lyhyesti kerrottiin kriittisen ajattelun merkityksestä osana tätä kokonaisuutta.

Käytännön osuudessa kehitettiin jo olemassa olevaa tehtävää Talouden tietojärjestelmien ja tiedolla johtamisen kurssin visualisointitehtävää. Kehittämistarpeiden havaintoja tehtiin yhdessä kurssin opettajan kanssa. Havainnoissa korostui ohjeiden epäselvyys ja tehtävän selkeä suunta. Lisäksi tehtävää vietiin enemmän mukailemaan johdon raportoinnille tyypillistä kokonaisuutta. Sen tehtävänantoa muutettiin yksiselitteisemmäksi. Lisäksi opiskelijoille jaettavaan kurssimateriaaliin ja tehtävänantoon lisättiin teoriaa datan tarinallisesta visualisoinnista ja tiedolla johtamisesta. Kehitetty tehtävä on tarkoituksena ottaa käyttöön tuleville kursseille. Kehittämisideat kohdistuvat lähinnä tiedolla johtamisen osuuteen ja sen kokonaisuuden ymmärtämiseen tai datan visualisoinnin teoriaan.

Johtopäätöksenä todettiin tiedon visualisoinnin olevan merkittävä tukipilari päätöksentekijöille osana johtamisprosessia. Lisäksi todettiin tarinallisuuden toimivan hyvänä tehokeinona vakuuttavaan esittämiseen. Toisena havaintona todettiin tiedolla johtamisen vaativan hyvän datapohjan lisäksi myös organisaation halukkuutta muuttaa toimintatapaansa. Onnistuneessa kokonaisuudessa voidaan hyödyntää niin dataa kuin organisaation yksilöiden hiljaista tietoa. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin syvempää analyysiä tiedolla johtamisen kokonaisuudesta niin taloushallinnon kuin psykologian tai filosofian näkökulmasta. Toisena ideana annettiin pureutuminen yksinomaan datan visualisointiin. Kolmantena ehdotuksena annettiin tekoälyn merkitys osana tiedolla johtamista.

The objective of this thesis was to improve readymade assignment material for the Financial Information Systems and Knowledge Management course. The purpose was to increase the knowledge of data visualisation, improve efficiency in decision-making in organisations and encourage critical thinking. The commissioner for the thesis was Tampere University of Applied Sciences.

The thesis was conducted as a functional study consisting of a theoretical framework and an operational part. The theoretical framework consisted of different datatypes, data collection methods and a brief explanation of GDPR. Data visualisation, storytelling with data and knowledge-based management concepts such as SECI model and business intelligence were also explored in the theoretical part.

The improvements for the functional part of the thesis were discussed with the course teacher, but were original ideas of the thesis author. The main improvements were to make the assignment clearer. Additional changes were made to the actual course material provided to students.

The conclusion was that data storytelling works as an important framework for decision-makers as part of the management process. Another conclusion was that knowledge-based management requires the willingness of the organisation to change its operations. A successful knowledge-based management process consists of data usage and the tacit knowledge of individuals in the organisations. Further research could include a deeper analysis of knowledge-based management from either financial, psychological or philosophical perspective. Other suggestions were to focus exclusively on data visualisation or the affects of AI as a part of the knowledge-based management.