Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin prosessin kuvaus CSRD-direktiivin mukaisissa kestävyysraporteissa : ESRS tietovaatimus IRO-1
Virola, Ronja (2026)
Virola, Ronja
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052918914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052918914
Tiivistelmä
Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (CSRD-direktiivi) sekä siihen liittyvät ESRS-standardit ovat muuttaneet kestävyysraportointia merkittävästi. Direktiivin mukaisessa raportoinnissa kestävyysaiheiden olennaisuutta arvioidaan kahdesta näkökulmasta, vaikutusten olennaisuuden sekä taloudellisen olennaisuuden kautta. Olennaisuusarvioinnin kautta luodaan pohja koko kestävyysraportille, sillä arviointi määrittää, mitkä kestävyysaiheet ovat yritykselle riittävän merkityksellisiä, että niistä on syytä raportoida.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset yritykset kuvaavat kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia CSRD-direktiivin mukaisissa kestävyysraporteissa. Tarkoituksena oli prosessikuvauksia vertailemalla tunnistaa niistä hyviä käytänteitä ja kehityskohteita.
Työ toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina tarkastelemalla viittä CSRD-direktiivin mukaista kestävyysraporttia rakennus- ja metsäteollisuuden aloilta. Aineistot olivat yhtiöiden julkisia raportteja, jotka käsittelivät raportointivuotta 2025. Tutkimus oli rajattu ESRS-standardeissa määriteltyyn IRO-1 tietovaatimukseen, joka sisältää vaatimukset olennaisuusarviointiprosessin kuvaukseen. Tietojen laadun arvioinnissa hyödynnettiin ESRS-standardeissa määriteltyjä raportoinnin laadun kriteereitä.
Tulokset osoittivat, että yrityksillä on hyvin erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä olennaisuusanalyysin prosessin kuvaukseen. Prosessikuvauksista oli tunnistettavissa hyviä käytänteitä, kuten vaiheittaiset kuvaukset prosessin kulusta ja selkeät pisteytysjärjestelmät. Suurimmat kehityskohteet liittyivät tietojen yleismaailmallisuuteen ja konkretian puutteeseen, minkä lisäksi visuaalisia aineistoja voitaisiin hyödyntää vielä monipuolisemmin. Raportointivuosi 2025 oli vasta toinen pakollinen vuosi CSRD-direktiivin mukaista raportointia, joten käytänteissä on varmasti odotettavissa paljon kehitystä, kun direktiivin vaatimukset vakiintuvat ja yritysten kokemus direktiivin osalta karttuu
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset yritykset kuvaavat kaksoisolennaisuusanalyysin prosessia CSRD-direktiivin mukaisissa kestävyysraporteissa. Tarkoituksena oli prosessikuvauksia vertailemalla tunnistaa niistä hyviä käytänteitä ja kehityskohteita.
Työ toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina tarkastelemalla viittä CSRD-direktiivin mukaista kestävyysraporttia rakennus- ja metsäteollisuuden aloilta. Aineistot olivat yhtiöiden julkisia raportteja, jotka käsittelivät raportointivuotta 2025. Tutkimus oli rajattu ESRS-standardeissa määriteltyyn IRO-1 tietovaatimukseen, joka sisältää vaatimukset olennaisuusarviointiprosessin kuvaukseen. Tietojen laadun arvioinnissa hyödynnettiin ESRS-standardeissa määriteltyjä raportoinnin laadun kriteereitä.
Tulokset osoittivat, että yrityksillä on hyvin erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä olennaisuusanalyysin prosessin kuvaukseen. Prosessikuvauksista oli tunnistettavissa hyviä käytänteitä, kuten vaiheittaiset kuvaukset prosessin kulusta ja selkeät pisteytysjärjestelmät. Suurimmat kehityskohteet liittyivät tietojen yleismaailmallisuuteen ja konkretian puutteeseen, minkä lisäksi visuaalisia aineistoja voitaisiin hyödyntää vielä monipuolisemmin. Raportointivuosi 2025 oli vasta toinen pakollinen vuosi CSRD-direktiivin mukaista raportointia, joten käytänteissä on varmasti odotettavissa paljon kehitystä, kun direktiivin vaatimukset vakiintuvat ja yritysten kokemus direktiivin osalta karttuu
