Korko-odotusten vaikutus osakemarkkinoiden kehitykseen
Mäkinen, Luka (2026)
Mäkinen, Luka
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052919063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052919063
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, miten korko-odotusten muutokset vuosina 2020–2025 näkyivät Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden toimialasektoreiden kehityksessä. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin markkinakorot ennakoivat Yhdysvaltojen keskuspankin rahapoliittisia päätöksiä ja millaiset toimialat näyttäytyivät tarkastelujaksolla korkoherkkinä.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui Yhdysvaltojen kahden ja kymmenen vuoden valtionlainojen koroista, ohjauskorosta sekä S&P 500 -indeksin toimialoja edustavista pörssinoteeratuista indeksirahastoista. Aineistoa tarkasteltiin viikkotasolla ja tutkimusajanjakson jaettiin kolmeen rahapoliittiseen vaiheeseen. Analyysissä tarkasteltiin kuvailevasti korkojen ja toimialarahastojen viikkotason kehitystä sekä markkinakorkojen muutosten ja toimialarahastojen tuottojen välisiä Pearsonin korrelaatioita.
Tulosten perusteella markkinakorot reagoivat rahapolitiikan muutoksiin jo ennen toteutuneita ohjauskoron muutoksia. Tämä näkyi erityisesti kahden vuoden korossa, joka heijasti lyhyen aikavälin korko-odotuksia. Toimialasektorien reaktiot eivät kuitenkaan olleet yhdenmukaisia. Kiinteistösektori ja osa defensiivisistä toimialoista näyttäytyivät useissa vaiheissa korkoherkkinä, kun taas energia- ja rahoitussektorin kehitystä selittivät todennäköisesti myös muut tekijät kuin korkotason muutokset. Markkinakorkojen muutosten ja toimialarahastojen viikkotuottojen väliset korrelaatiot olivat kuitenkin pääosin maltillisia tai heikkoja, joten tuloksia on tulkittava suuntaa antavina eikä näyttönä suorista syy-seuraussuhteista. Korkean korkotason vaiheessa korkojen ja toimialatuottojen välinen yhteys heikkeni, mikä viittaa siihen, että korko-odotusten rinnalla korostuivat myös kasvu-, tulos- ja toimialakohtaiset tekijät.
Tutkimuksen perusteella korko-odotukset ovat olennainen osa toimialasektorien markkinakehityksen tarkastelua, mutta ne eivät yksin selitä sektorien välisiä eroja. Esitetyt tulokset ovat luonteeltaan kuvailevia, eikä työssä pyritty osoittamaan tilastollisesti merkitseviä kausaalisuhteita korkojen ja osaketuottojen välillä.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui Yhdysvaltojen kahden ja kymmenen vuoden valtionlainojen koroista, ohjauskorosta sekä S&P 500 -indeksin toimialoja edustavista pörssinoteeratuista indeksirahastoista. Aineistoa tarkasteltiin viikkotasolla ja tutkimusajanjakson jaettiin kolmeen rahapoliittiseen vaiheeseen. Analyysissä tarkasteltiin kuvailevasti korkojen ja toimialarahastojen viikkotason kehitystä sekä markkinakorkojen muutosten ja toimialarahastojen tuottojen välisiä Pearsonin korrelaatioita.
Tulosten perusteella markkinakorot reagoivat rahapolitiikan muutoksiin jo ennen toteutuneita ohjauskoron muutoksia. Tämä näkyi erityisesti kahden vuoden korossa, joka heijasti lyhyen aikavälin korko-odotuksia. Toimialasektorien reaktiot eivät kuitenkaan olleet yhdenmukaisia. Kiinteistösektori ja osa defensiivisistä toimialoista näyttäytyivät useissa vaiheissa korkoherkkinä, kun taas energia- ja rahoitussektorin kehitystä selittivät todennäköisesti myös muut tekijät kuin korkotason muutokset. Markkinakorkojen muutosten ja toimialarahastojen viikkotuottojen väliset korrelaatiot olivat kuitenkin pääosin maltillisia tai heikkoja, joten tuloksia on tulkittava suuntaa antavina eikä näyttönä suorista syy-seuraussuhteista. Korkean korkotason vaiheessa korkojen ja toimialatuottojen välinen yhteys heikkeni, mikä viittaa siihen, että korko-odotusten rinnalla korostuivat myös kasvu-, tulos- ja toimialakohtaiset tekijät.
Tutkimuksen perusteella korko-odotukset ovat olennainen osa toimialasektorien markkinakehityksen tarkastelua, mutta ne eivät yksin selitä sektorien välisiä eroja. Esitetyt tulokset ovat luonteeltaan kuvailevia, eikä työssä pyritty osoittamaan tilastollisesti merkitseviä kausaalisuhteita korkojen ja osaketuottojen välillä.
