Koulusosionomi oppilaan äänen kuulijana : Kuraattorin kumppaniksi koulun sosiaalityöhön

Abstract

Keskeisenä tavoitteena opinnäytetyössä oli selkeyttää koulusosionomien ja muiden vastaavalla nimikkeellä toimivien työntekijöiden perustehtävää ja työnkuvaa. Tarkoituksena oli tuoda koulusosionomin työn merkittävyys yleiseen tietoisuuteen ja lisätä sen tunnettavuutta sekä koulumaailmassa että yleisesti. Viime syksynä voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toi muutoksia muun muassa oppilashuoltotyöhön ja saattaa osaltaan selkeyttää koulusosionomin roolia. Myös koulusosionomien omaa näkemystä roolistaan ja sen kehittämistarpeista tutkittiin. Opinnäytetyön teorian muodostavat Suomen koulujärjestelmä ja sen alaiset toimijat sekä sosiaalipalvelujärjestelmä lasten ja perheiden palveluihin painottuen. Opinnäytetyössä käytettiin nimikettä koulusosionomi kaikista tutkimukseen osallistuneista.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa kohderyhmänä olivat koulusosionomin työtä tekevät sosionomit (AMK) tai sosiaalikasvattajat ympäri Suomea. Kyselylomake lähetettiin 13:lle koulusosionomille. Kyselyyn vastanneille järjestettiin kaksi erillistä ryhmähaastattelua heidän eri maantieteellisistä sijainneistaan johtuen. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhdeksän kutsutuista. Tavoitteena ryhmähaastatteluissa oli syventää ja selkeyttää kyselylomakkeen avulla saatua aineistoa. Opinnäytetyössä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Koulusosionomin perustehtävää ei ole virallisesti määritelty ja opinnäytetyöhön osallistuneet ovat saaneet rakentaa sitä melko itsenäisesti. Tärkeinä osa-alueina perustehtävässä nousivat esille varhainen puuttuminen sekä oppilaan kokonaisvaltainen ohjaus ja tuki yksilöllisestä ja yhteisöllisestä näkökulmasta. Työnkuvassa tätä tukee erityisesti erilainen ryhmätoiminta ja oppilaiden turvallisena aikuisena toimiminen. Koulusosionomit kokivat tärkeänä oman roolinsa selkeyttämisen ja kehittämisen niin omasta kuin koulun ja sosiaalipalvelujen näkökulmasta.

Koulusosionomin työn nykyistä laajempi tietoisuus olisi työn kannalta tärkeää. Eri toimijoiden avoimella suhtautumisella voidaan vaikuttaa koulusosionomin ammattitaidon hyödynnettävyyteen. Tämä on tärkeää erityisesti uuden oppilas-ja opiskelijahuoltolain määriteltyä yhteisöllisen oppilashuollon käsitteen. Koulusosionomin ja kuraattorin toimiminen tiiviinä työparina mahdollistaa oppilaiden haasteiden havaitsemisen ja niihin puuttumisen riittävän varhain. Tulevaisuuden tutkimusaiheita voisivat olla koulusosionomin merkitys oppilaan ja työn vaikuttavuuden näkökulmasta.

The main purpose of the thesis was to clarify the basic task and job description of a school counsellor and other working in similar title. The purpose was to bring the significance of the school counsellor’s job to public knowledge and to add it’s recognizability both in schools and in general. Student care law that came into effect last autumn produced changes for example in student care. It might also clarify school counsellor’s role. Also a school counsellor’s role and the needs of development from their own perspective were studied. Finnish school system and the actors on it and social service system underlined children and families’ services create the theory of the thesis. Every participant of a study was referred to as school counsellor.

The thesis is a qualitative study, the target of which was bachelors of social services, who work as school counsellor across Finland. A questionnaire was sent to 13 school counsellors. Two separate group interviews were arranged to those who answered the questionnaire because of their geographical location. Nine respondents participated to in the group interviews. Purpose on the group interviews was to deepen and clarify the data collected. The data were content-analysed.

The basic task of a school counsellor has not been officially defined and the respondents have had a chance to build it relatively independently. Early intervention and support, individual and communal guidance regarded as important components of job description. Especially different kind of group activity and acting as a safe adult for the pupils supports these components. School counsellors felt that it is important to clarify their role as well as develop it from their own viewpoint and from the perspectives of school and social services.

It would be important to have a school counsellor’s job as generally known. As open-minded attitude of different actors the recoverability of school counsellor’s expertise could be affected. That is significant, because the new student care law highlights the importance of the communality. A school counsellor and school social worker’s working in close cooperation enables to observe and intervene in a pupil’s challenges early enough. Themes for further studies could be a school counsellor’s significance from a pupil’s perspective and effectivity of the school counsellor’s work.