Sairaanhoitajien kokemukset kansainvälisen opiskelijan harjoittelun ohjaamisesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia millaisia kokemuksia perusterveydenhuollon terveyskeskussairaalan kansainvälisten opiskelijoiden ohjaajina toimivilla sairaanhoitajilla on harjoittelun ohjaamisesta sekä kuvata esiin nousevia kehittämistarpeita. Tarkoituksena oli, että tulosten avulla voidaan parantaa ja yhdenmukaistaa kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelun laatua ja edistää sairaanhoitajien valmiuksia toimia harjoittelun ohjaajina. Opinnäytetyö tehtiin Soulbus - Building Social Capital by Improving Multicultural Competence in Higher Education and Labour Market –projektissa.

Tutkimuksen kohderyhmänä toimi 10 sairaanhoitajaa, jotka työssään ohjaavat kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluissa. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, aineisto kerättiin kolmessa ryhmähaastattelussa ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kansainvälisen opiskelijan harjoitteluprosessin kehittämisessä.

Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat suhtautuivat kansainvälisen opiskelijan ohjaamiseen pääasiassa myönteisesti. Ohjaajien mukaan opiskelijan kulttuuriin tutustuminen oli antoisaa ja ohjaaminen kehitti myös hoitajan kielitaitoa. Kansainvälisen opiskelijan ohjausprosessiin koettiin liittyvän joitakin erityispiirteitä, kuten tiiviimpi opiskelijan ja ohjaajan välinen suhde sekä erilaiset ohjaustavat. Kansainvälisen opiskelijan ohjaamisen katsottiin vaativan jonkin verran enemmän työtä kuin suomalaisen opiskelijan. Opiskelijoiden toivottiin olevan paremmin valmistautuneita harjoittelun alkuun ja ohjaamiseen haluttiin lisää aikaa. Ohjaajien mukaan haasteet ohjausprosessissa liittyivät yleensä opiskelijoiden puutteelliseen kielitaitoon, joka haittasi merkittävästi harjoittelun suorittamista. Kulttuuritaustaan liittyviä haasteita koettiin olevan verrattain vähän. Haasteellisia tilanteita ratkottiin keskustelun avulla ja tällöin ohjaajat kaipasivat myös opettajia tuekseen.

Tulosten ja sairaanhoitajien antamien kehittämisehdotuksien perusteella kansainvälisen hoitotyön opiskelijan harjoitteluprosessia voidaan kehittää mm. seuraavilla tavoilla: kielen opetuksen lisääminen sekä opiskelijoille että ohjaajille, harjoittelun aloitukseen paneutuminen niin opiskelijan, ohjaajan kuin ammattikorkeakoulunkin taholta sekä yhteistyön lisääminen harjoittelupaikan ja ammattikorkeakoulun välillä.

The purpose of this master´s thesis was to study what kind of experiences nurses who work as supervisors for international nursing students in public healthcare hospitals have of supervising the clinical practice and to describe the arising development needs. The purpose was to improve and unify the quality of the international nursing students' clinical practice and to develop nurses' abilities to work as supervisors. This thesis is part of the Soulbus - Building Social Capital by Improving Multicultural Competence in Higher Education and Labour Market –project.

The target group consists of 10 nurses supervising international nursing students in their clinical practice. This research was qualitative, the data were collected in three group interviews and analysed using content analysis.

According to this research nurses mainly had a positive attitude towards working as supervisors for international students. Supervisors thought that it was rewarding to familiarise themselves with the culture of the students and they also felt that their own language skills were improved. Some special characteristics in the supervision process were recognized, e.g. a closer relationship between the student and the supervisor and different ways to supervise. Supervising international students was considered to require a little more work than supervising Finnish students. It was expected that students would be better prepared for starting their clinical practice and that more time could be spent on the supervision. According to supervisors challenges faced during the supervision process were mainly connected to insufficient language skills of the students. This made it harder for students to complete their clinical practice. Supervisors thought that there were relatively few challenges connected to different cultural backgrounds. Demanding situations we handled by discussing the problems and in these situations supervisors also felt that they needed support from teachers.

Based on the results and development proposals from nurses the clinical practice process of international nursing students could be developed e.g. by giving more language lessons for both students and supervisors, by putting more time and energy to starting of the clinical practice (concerns students, supervisors and the university of applied sciences) and by increasing the cooperation between the practice place and the university of applied sciences.