Yhteisöllisyyden kokemuksen muodostuminen hybridityössä : miten vahvistaa yhteisöllisyyttä?
Salonen, Ida-Maria (2026)
Salonen, Ida-Maria
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052818727
Tiivistelmä
Työyhteisöön kuuluminen täyttää ihmisen perustarpeita, kuten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta nähdyksi tulemisesta. Työyhteisöjen yhteisöllisyys on aiemmin muodostunut fyysisen läsnäolon myötä, joten hybridityön lisääntyminen vaatii organisaatioilta toimintatapojen kehittämistä vastaamaan uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ne tekijät, joista yhteisöllisyyden kokemus muodostuu hybridityössä sekä tutkia hybridityöskentelyn vaikutuksia yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli löytää konkreettisia keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen kohdeorganisaatiossa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui yhteisöllisyyden ja hybridityön ympärille huomioiden myös työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden johtamisen hybridityössä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, jossa yhdistettiin määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin koko palvelutuotannon henkilöstölle suunnatulla kyselyllä ja aineistoa täydennettiin laadullisin menetelmin syventävissä työpajoissa.
Tutkimuksen keskeisimpien tulosten mukaan yhteisöllisyyden perusta kohdeorganisaatiossa on vahva, ja se rakentuu erityisesti psykologisen turvallisuuden, keskinäisen luottamuksen ja avunannon varaan. Yhteisöllisyys koettiin työntekijöiden keskuudessa tärkeäksi arvoksi taustamuuttujista riippumatta. Hybridityön todettiin lisänneen työn joustavuutta sekä työntekijöiden kokemaa autonomiaa. Toisaalta hybridityö on haastanut vuorovaikutusta, tiedonkulkua sekä tiimien välistä yhteistyötä. Erityisesti nuoret työntekijät kokivat enemmän ristiriitoja ja heikompaa työn merkityksellisyyden tunnetta kuin kokeneemmat työntekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteisöllisyyden kehittäminen hybridityössä vaatii organisaatioilta siirtymistä kontrollista mahdollistamiseen. Yhteisöllisyyttä ei voida pakottaa, vaan sille on luotava houkuttelevia rakenteita ja sosiaalista lisäarvoa, jota etätyö yksinään ei tarjoa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi konkreettisia kehitysehdotuksia sekä visuaalinen yhteisöllisyyden huoneentaulu, joka tukee arjen tekoja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Tulokset tarjoavat kohdeorganisaatiolle hyödynnettäviä työkaluja arjen vuorovaikutuksen tueksi. Tulokset ovat siirrettävissä myös vastaavanlaisiin asiantuntijaorganisaatioihin toimialasta riippumatta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui yhteisöllisyyden ja hybridityön ympärille huomioiden myös työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden johtamisen hybridityössä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, jossa yhdistettiin määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin koko palvelutuotannon henkilöstölle suunnatulla kyselyllä ja aineistoa täydennettiin laadullisin menetelmin syventävissä työpajoissa.
Tutkimuksen keskeisimpien tulosten mukaan yhteisöllisyyden perusta kohdeorganisaatiossa on vahva, ja se rakentuu erityisesti psykologisen turvallisuuden, keskinäisen luottamuksen ja avunannon varaan. Yhteisöllisyys koettiin työntekijöiden keskuudessa tärkeäksi arvoksi taustamuuttujista riippumatta. Hybridityön todettiin lisänneen työn joustavuutta sekä työntekijöiden kokemaa autonomiaa. Toisaalta hybridityö on haastanut vuorovaikutusta, tiedonkulkua sekä tiimien välistä yhteistyötä. Erityisesti nuoret työntekijät kokivat enemmän ristiriitoja ja heikompaa työn merkityksellisyyden tunnetta kuin kokeneemmat työntekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteisöllisyyden kehittäminen hybridityössä vaatii organisaatioilta siirtymistä kontrollista mahdollistamiseen. Yhteisöllisyyttä ei voida pakottaa, vaan sille on luotava houkuttelevia rakenteita ja sosiaalista lisäarvoa, jota etätyö yksinään ei tarjoa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi konkreettisia kehitysehdotuksia sekä visuaalinen yhteisöllisyyden huoneentaulu, joka tukee arjen tekoja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Tulokset tarjoavat kohdeorganisaatiolle hyödynnettäviä työkaluja arjen vuorovaikutuksen tueksi. Tulokset ovat siirrettävissä myös vastaavanlaisiin asiantuntijaorganisaatioihin toimialasta riippumatta.
