Tupakoitsijan terveyteen liittyvä elämänlaatu tupakasta vieroittautumisen kynnyksellä
Saarela, Hanna; Yli-Kerttula, Linda (2015)
Saarela, Hanna
Yli-Kerttula, Linda
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188545
Tiivistelmä
Tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski Suomessa, ja jopa joka toinen tupakoitsija kuolee ennen aikaisesti tupakan aiheuttamaan sairauteen. Kuolemaan johtavia tupakasta johtuvia sairauksia esiintyy Suomessa joka vuosi arviolta 5000. (Simonen 2012.) Tupakoinnin vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun on tutkittu maailmanlaajuisesti (Heikkinen ym. 2008; Samardzi & Marvinac 2009; Shields ym. 2013; Coste ym. 2014). Tupakoinnin lopettamisen on huomattu vaikuttavan positiivisesti elämänlaatuun (Heikkinen ym. 2008; Shields ym. 2013; Coste ym. 2014).
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkoklinikan kanssa, joka on toteuttanut tupakasta vieroituskursseja vuosina 2007- 2012. Opinnäytetyössä aineistonkeruuvälineenä on käytetty Harri Sintosen kehittämää 15D-elämänlaatumittaria, joka on strukturoitu kyselylomake. Kyselyyn vastasi 75 (=n) kurssilaista. Vastausprosentti oli 55. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin Excel-ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tupakoitsijan elämänlaatua ennen vieroituskurssin alkua. Tavoitteena oli kehittää vieroituskurssin toimintaa.
15D:n tulosten perusteella vieroituskurssilaisten terveyteen liittyvän elämänlaadun keskiarvo oli 0,828, joka oli yhteneväinen suomalaisesta väestöstä kootun tutkimustiedon (Heikkinen ym. 2008) kanssa. Vieroituskurssilaiset arvioivat parhaimmiksi elämänlaadun ulottuvuuksikseen ennen kurssin alkua syömisen, puhumisen sekä näön ja kuulon. Heikoimmiksi ulottuvuuksiksi arvioitiin hengitys sekä vaivat ja oireet. Vieroituskurssille osallistuneiden naisten kokonaiselämänlaatu oli heikompi kuin miehillä. Naisten heikoin ulottuvuus oli vaivat ja oireet, miehillä taas sukupuolielämä. Suurimmat erot elämänlaadun osa-alueissa sukupuolten välillä olivat hengityksen, nukkumisen sekä vaivojen ja oireiden ulottuvuuksissa. Sukupuolielämän, henkisen toiminnon ja tavanomaisen toiminnon ulottuvuuksilla elämänlaatu laski tupakointimäärän kasvaessa.
Vieroituskursseja kehittäessä tulisi jatkossa verrata mahdollista elämänlaadun kehittymistä lopettamisen jälkeen elämänlaatuun ennen vieroituskurssia. Elämänlaadun koheneminen voisi olla monelle tupakoitsijalle hyvä motivaation lähde tupakoinnin lopettamiseen.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkoklinikan kanssa, joka on toteuttanut tupakasta vieroituskursseja vuosina 2007- 2012. Opinnäytetyössä aineistonkeruuvälineenä on käytetty Harri Sintosen kehittämää 15D-elämänlaatumittaria, joka on strukturoitu kyselylomake. Kyselyyn vastasi 75 (=n) kurssilaista. Vastausprosentti oli 55. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin Excel-ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tupakoitsijan elämänlaatua ennen vieroituskurssin alkua. Tavoitteena oli kehittää vieroituskurssin toimintaa.
15D:n tulosten perusteella vieroituskurssilaisten terveyteen liittyvän elämänlaadun keskiarvo oli 0,828, joka oli yhteneväinen suomalaisesta väestöstä kootun tutkimustiedon (Heikkinen ym. 2008) kanssa. Vieroituskurssilaiset arvioivat parhaimmiksi elämänlaadun ulottuvuuksikseen ennen kurssin alkua syömisen, puhumisen sekä näön ja kuulon. Heikoimmiksi ulottuvuuksiksi arvioitiin hengitys sekä vaivat ja oireet. Vieroituskurssille osallistuneiden naisten kokonaiselämänlaatu oli heikompi kuin miehillä. Naisten heikoin ulottuvuus oli vaivat ja oireet, miehillä taas sukupuolielämä. Suurimmat erot elämänlaadun osa-alueissa sukupuolten välillä olivat hengityksen, nukkumisen sekä vaivojen ja oireiden ulottuvuuksissa. Sukupuolielämän, henkisen toiminnon ja tavanomaisen toiminnon ulottuvuuksilla elämänlaatu laski tupakointimäärän kasvaessa.
Vieroituskursseja kehittäessä tulisi jatkossa verrata mahdollista elämänlaadun kehittymistä lopettamisen jälkeen elämänlaatuun ennen vieroituskurssia. Elämänlaadun koheneminen voisi olla monelle tupakoitsijalle hyvä motivaation lähde tupakoinnin lopettamiseen.