Tupakoitsijan terveyteen liittyvä elämänlaatu tupakasta vieroittautumisen kynnyksellä

Abstract

Tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski Suomessa, ja jopa joka toinen tupakoitsija kuolee ennen aikaisesti tupakan aiheuttamaan sairauteen. Kuolemaan johtavia tupakasta johtuvia sairauksia esiintyy Suomessa joka vuosi arviolta 5000. (Simonen 2012.) Tupakoinnin vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun on tutkittu maailmanlaajuisesti (Heikkinen ym. 2008; Samardzi & Marvinac 2009; Shields ym. 2013; Coste ym. 2014). Tupakoinnin lopettamisen on huomattu vaikuttavan positiivisesti elämänlaatuun (Heikkinen ym. 2008; Shields ym. 2013; Coste ym. 2014).

Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkoklinikan kanssa, joka on toteuttanut tupakasta vieroituskursseja vuosina 2007- 2012. Opinnäytetyössä aineistonkeruuvälineenä on käytetty Harri Sintosen kehittämää 15D-elämänlaatumittaria, joka on strukturoitu kyselylomake. Kyselyyn vastasi 75 (=n) kurssilaista. Vastausprosentti oli 55. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin Excel-ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tupakoitsijan elämänlaatua ennen vieroituskurssin alkua. Tavoitteena oli kehittää vieroituskurssin toimintaa.

15D:n tulosten perusteella vieroituskurssilaisten terveyteen liittyvän elämänlaadun keskiarvo oli 0,828, joka oli yhteneväinen suomalaisesta väestöstä kootun tutkimustiedon (Heikkinen ym. 2008) kanssa. Vieroituskurssilaiset arvioivat parhaimmiksi elämänlaadun ulottuvuuksikseen ennen kurssin alkua syömisen, puhumisen sekä näön ja kuulon. Heikoimmiksi ulottuvuuksiksi arvioitiin hengitys sekä vaivat ja oireet. Vieroituskurssille osallistuneiden naisten kokonaiselämänlaatu oli heikompi kuin miehillä. Naisten heikoin ulottuvuus oli vaivat ja oireet, miehillä taas sukupuolielämä. Suurimmat erot elämänlaadun osa-alueissa sukupuolten välillä olivat hengityksen, nukkumisen sekä vaivojen ja oireiden ulottuvuuksissa. Sukupuolielämän, henkisen toiminnon ja tavanomaisen toiminnon ulottuvuuksilla elämänlaatu laski tupakointimäärän kasvaessa.

Vieroituskursseja kehittäessä tulisi jatkossa verrata mahdollista elämänlaadun kehittymistä lopettamisen jälkeen elämänlaatuun ennen vieroituskurssia. Elämänlaadun koheneminen voisi olla monelle tupakoitsijalle hyvä motivaation lähde tupakoinnin lopettamiseen.

Smoking is considered to be the greatest health risk factor in Finland, which leads up to every second smoker to die prematurely due to a smoking related illness. In Finland, approximately 5000 annual deaths are linked to smoking related illnesses. (Simonen 2012.) The effects of smoking on health related quality of life have been studied around the world. (Coste et al. 2014; Heikkinen et al. 2008; Shield et al. 2013; Samardzi & Marvinac 2009). Studies show a connection between smoking cessation and a positive change in a person’s quality of life (Coste et al. 2014; Heikkinen et al. 2008; 16, Shields et al. 2013).

The thesis is done in co-operation with the pulmonary clinic of Turku University Hospital of Hospital District of Southwest Finland, which hosts smoking cessation intervention groups for smokers. In the thesis the data has been collected using a structured questionnaire, developed by Harri Sintonen, called 15D, which is a health related quality of life questionnaire. The questionnaire has been answered by 75 participants of the smoking cessation intervention group. The response rate is 55. Exel –program was used in the statistical analysis of the material. The purpose of the thesis was to survey the quality of life of a smoker prior to the smoking cessation intervention group. The aim of the thesis was to improve the operations of the smoking cessation intervention group.

Based on the questionnary results the average health related quality of life score prior to the cessation group was 0.828, which is in line with previously collected research data of the Finnish population (Heikkinen et al. 2008). The results of the participants of the cessation group show the least amount of problems in the quality of life dimensions of eating, speech, vision and hearing. The lowest results were in the dimensions of breathing and discomfort and symptoms. The overall results of the 15D questionnaire among participating women were lower than among participating men. The lowest results among women were in the dimension of discomfort and symptoms, while sexual activity gained the lowest results among men. The major differences in quality of life between genders were in the dimensions of breathing, sleeping and discomfort and symptoms.

When developing smoking cessation groups in future, the possible increasing in quality of life should be compared to the quality of life before starting the smoking cessation group. The increas in quality of life could be a source of motivation to smokers trying to stop smoking.