Nuoriso ryntää someen - pitääkö meidänkin?

Abstract

Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikön, TYPAn, nuorten työllisyyspalvelut vakinaistettiin osaksi kaupungin palvelutarjontaa keväällä 2014. Samana vuonna Tampereen kaupunki painotti asiakaslähtöisyyttä kaupungin palvelujen kehittämisessä ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön strategiaan lisättiin sosiaalisen median haltuunotto ja käyttösuunnitelman laadinta yhtenä strategisena tavoitteena. Nuorten työllisyyspalvelujen tuli toteuttaa molempia annettuja suuntaviivoja ja samaan aikaan uudistaa viestintäänsä, jotta informaatiota vakituisesta palvelusta saatiin levitettyä yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.

Opinnäytetyön tavoitteena oli nuorten työllisyyspalvelujen digitaalisen viestinnän sekä verkkopalvelujen kehittäminen mahdollisimman asiakaslähtöiseksi. Kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus, jossa tutkija oli osa kehittämistyötä osallistuen ja analysoiden sitä koko prosessin ajan. Toimintatutkimus kesti yhteensä noin vuoden ja se aloitettiin tarkastelemalla verkkomarkkinoinnin tilaa TYPAssa sekä sitä, mitä sosiaalisen median kanavia muut nuorten kanssa työskentelevät tahot käyttivät ja mitkä he olivat kokeneet toimiviksi. Tämän lisäksi haluttiin tietää minkälaista markkinointia ja viestintää nuorten työllisyyspalvelujen asiakkaat tahtoivat verkkoon ja sosiaalisen median palveluihin, sekä mitä muita verkkoviestinnän palveluja he mahdollisesti kaipasivat. Työllä pyrittiin saamaan uusia ideoita verkkopalvelujen käyttöön niin asiakkailta, kuin myös muilta nuorten kanssa työskenteleviltä toimijoilta.

Kehittämistyön aineiston keruumenetelmiä olivat benchmarking-analyysi, puolistrukturoitu teemahaastattelu, kysely sekä havainnointihaastattelu. Kehittämistyötä varten haastateltiin kolmea asiantuntijaa sekä neljää nuorten työllisyyspalvelujen asiakasta. Näiden lisäksi benchmarkattiin viittä eri nuorten kanssa toimivaa organisaatiota, sekä teetettiin kyselytutkimus nuorten työllisyyspalvelujen asiakkaille.

Kehittämistyön tuloksena saatiin arvokasta tietoa hyväksi havaituista sosiaalisen median palveluista sekä nuorten työllisyyspalvelujen asiakkaiden ideoita ja kehittämisideoita digitaalisen viestinnän alueelle. Vuoden aikana nuorten työllisyyspalvelut ottivat käyttöön yhteensä viisi uutta sosiaalisen median palvelua, uudistivat verkkosivunsa sekä saivat työvälineet kuntoon verkkopalvelujen käyttöä varten. Lisäksi nuorten työllisyyspalvelujen henkilöstön työnkuviin lisättiin sosiaalisen median hallinta yhtenä vaatimuksena vuodelle 2015 ja heitä pidettiin monella tapaa sosiaalisen median edelläkävijöinä TYPAssa.

The youth employment services of TYPA, Tampere city employment services unit, were made a permanent part of the city's services in the spring of 2014. That same year the city of Tampere emphasized a customer-oriented approach in the development of city services, and the employment services unit added introduction of social media into its services and devising of a use plan as new strategic objectives. Youth employment services were to implement these goals and at the same time renew communication to disseminate information about the service spread to partners and customers.

The aim of this study was the development of youth employment services’ digital communication and network services to make them as customer-oriented as possible. Action research was chosen as development approach. The author (of this thesis) was part of the development work, participating in it and analyzing it during the entire process. Action research took a total of about a year, and it was started by looking at the online marketing space in TYPA as well as what social media channels other organizations working with young people had and what they had conceived as good practices. A further goal was to know what kind of marketing and communication youth employment services’ customers wanted to have in the network and social media services and what other online communication services they possibly wanted. The study aimed to gain new ideas from customers as well as other organizations working with young people for the use of online services.

Collection methods in the study were benchmarking analysis, semi-structured theme interview, questionnaire, and observation interview. Three experts and four youth employment services’ customers were interviewed for the study. In addition to these, five different youth organizations were benchmarked and a questionnaire was sent to youth employment services’ customers.

As a result the development provided valuable information for the benefit of the social media services and youth employment services customers’ development ideas for the digital communications area. During the year, youth employment services introduced a total of five new social media services, renewed its website and had necessary tools ready for the use of network services. Moreover, social media management was added as one of the requirements for the year 2015 in the job profiles of youth employment services’ workers and they were in many ways held social media pioneers in TYPA.