Jälkilaskenta ja jälkilaskennan kehittäminen
Niskanen, Tiia (2015)
Niskanen, Tiia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505066443
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla toteutuneita kustannuksia arvioituihin kustannuksiin kolmessa eri VRP Rakennuspalvelut Oy:n rakentamassa asuinkerrostalossa. Kustannusten vertailu rajattiin kahteen Talo 80 -nimikkeistön pääryhmään: 2 Perustukset ja ulkopuoliset rakenteet ja 3 Runko- ja vesikattorakenteet. Opinnäytetyön tavoitetta tarkennettiin tutkimustyön aikana työtehojen seurantaan, työmaan oikeanlaiseen litterointiin sekä materiaali- ja alihankintakustannusten vertailuun. Kaikki tutkittavat kohteet olivat rakentamistavaltaan hyvin samanlaisia. Kohteista kaksi sijaitsi Jyväskylässä ja yksi Tampereella.
Työn teoriaosuus sisältää tietoa kustannuslaskennasta, tarjouslaskennasta, työn aikana tehtävästä laskennasta sekä Talo 80 ja Talo 2000 -nimikkeistöistä. Näiden avulla jälkilaskennalle saadaan hyvät lähtötiedot koko hankkeen kestävään seurantaan. Eri laskentamenetelmien lisäksi teoriaosuudessa selviää, mistä työvaiheista hyvä jälkilaskenta koostuu.
Jälkilaskennassa ei osallistuttu jälkilaskentatiedon keräämiseen, vaan kaikki tieto saatiin selville JD-ohjelmistoihin kirjattujen tietojen avulla. Tuloksia kerättiin Excel-ohjelmistoon tehtyihin jälkilaskentapohjiin sekä JD-Tarjouslaskentaohjelmaan. Kolmen kohteen tuloksia vertailtiin myös pylväsdiagrammien avulla työtuntien, ainekustannusten ja alihankintakustannusten osalta.
Työn tuloksissa saatiin selville, mitkä työvaiheet litteralla olivat onnistuneet ja mitkä eivät. Työtuntien osalta tuntikirjanpito ei ollut kaikissa työvaiheissa riittävän tarkkaa, minkä takia jälkilaskenta jäi osittain puutteelliseksi. Kohteiden litterointi oli suurimmaksi osaksi hyvää ja litterat sisälsivät niille kuuluvia suoritteita. Tämän vuoksi litteralta sai hyvin selville toteutuneet materiaalimenekit ja -kustannukset, mutta heikon työmaakokemuksen vuoksi materiaaleja oli välillä hankala yhdistellä oikeille työvaiheille.
Työn teoriaosuus sisältää tietoa kustannuslaskennasta, tarjouslaskennasta, työn aikana tehtävästä laskennasta sekä Talo 80 ja Talo 2000 -nimikkeistöistä. Näiden avulla jälkilaskennalle saadaan hyvät lähtötiedot koko hankkeen kestävään seurantaan. Eri laskentamenetelmien lisäksi teoriaosuudessa selviää, mistä työvaiheista hyvä jälkilaskenta koostuu.
Jälkilaskennassa ei osallistuttu jälkilaskentatiedon keräämiseen, vaan kaikki tieto saatiin selville JD-ohjelmistoihin kirjattujen tietojen avulla. Tuloksia kerättiin Excel-ohjelmistoon tehtyihin jälkilaskentapohjiin sekä JD-Tarjouslaskentaohjelmaan. Kolmen kohteen tuloksia vertailtiin myös pylväsdiagrammien avulla työtuntien, ainekustannusten ja alihankintakustannusten osalta.
Työn tuloksissa saatiin selville, mitkä työvaiheet litteralla olivat onnistuneet ja mitkä eivät. Työtuntien osalta tuntikirjanpito ei ollut kaikissa työvaiheissa riittävän tarkkaa, minkä takia jälkilaskenta jäi osittain puutteelliseksi. Kohteiden litterointi oli suurimmaksi osaksi hyvää ja litterat sisälsivät niille kuuluvia suoritteita. Tämän vuoksi litteralta sai hyvin selville toteutuneet materiaalimenekit ja -kustannukset, mutta heikon työmaakokemuksen vuoksi materiaaleja oli välillä hankala yhdistellä oikeille työvaiheille.