Tupakastavieroitusryhmän terveyteen liittyvä elämänlaatu kaksi vuotta kurssin alkamisesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkoklinikan yhtey-dessä toimivan ryhmämuotoisen tupakkavieroituskurssin osallistujien elämänlaatua kaksi vuotta kurssin alkamisesta. Tutkimukseen osallistui 44 henkilöä. Elämänlaadun määrittämisessä on käytetty terveydentilaan liittyvää elämänlaatua tarkastelevaa Harri Sintosen kehittämää 15D-mittaria. Tavoitteena on keuhkoklinikan ryhmävieroituskurssin toiminnan kehittäminen. Opinnäy-tetyön tarkoituksena on kartoittaa tupakasta vieroittautuvien elämänlaatua kahden vuoden kulut-tua vieroituskurssin alkamisesta.

Opinnäytetyössä käydään läpi aiempaa tutkimustietoa tupakoinnin vaikutuksesta elämänlaatuun sekä määritellään elämänlaatuun ja tupakointiriippuvuuteen liittyviä käsitteitä. Opinnäytetyö pohjautuu strukturoidun kyselylomakkeen vastauksiin joita tarkasteltiin kvantitatiivisin tutkimus-menetelmin tilasto-ohjelma Excelillä.

Vieroituskurssilaisten fyysinen elämänlaatu oli heikointa hengittämisen, nukkumisen sekä vaivat ja oireet osa-alueilla. Korkeinta elämänlaatu oli fyysisellä alueella syömisen, puhumisen, näön sekä kuulon osa-alueilla. Psyykkinen elämänlaatu oli heikointa energisyyden ja korkeinta masentuneisuuden osa-alueella. Sukupuolielämään liittyvä elämänlaatu oli vastaajilla yleisesti tulosten alhaisinta. Vieroituskurssille osallistuneiden naisten 15D-score oli merkittävästi matalampi kuin miesten. Tupakoimattomien kokonaiselämänlaatu oli merkittävästi korkeampi verrattuna säännöllisesti tupakoiviin.

This thesis focuses on the quality of life of a group rehabilitation course for tobacco smokers hosted by the pulmonary clinic of Turku University Hospital. The study on the quality of life was done after two years from the beginning of rehabilitation. 44 people participated in the study. The quality of life was measured by using a health-related quality of life questionnaire 15D, designed by Harri Sintonen. The aim of this thesis is to develop and improve the rehabilitation courses with the information from the study.

This thesis reviews prior research data on the effects smoking has on the quality of life and specifies the concepts of quality of life, smoking addiction and concepts related to them. This study focuses on the following questions: How do the participants of the rehabilitation course assess their physical, mental and social quality of life after two years of rehabilitation? Are there any noticeable differences in the query answers on quality of life between sexes?

The results showed the physical quality of life of the participants to be the poorest in the areas of breathing, discomfort and symptoms and sleeping while the highest physical quality of life was reported in the areas of eating, speech, vision and hearing. The mental quality of life was the poorest in the areas of energy and the highest in the question related to depression. Social quality of life, referring to sexual activities, was generally reported to be the lowest among participants. The overall 15D score of the participating women was significantly lower than the score of the participating men. The overall quality of life of the non-smokers was significantly higher in this study than the quality of life of regular smokers.