Peruselvytys terveyskeskuksessa : Kartoitus hoitohenkilökunnan peruselvytystaidoista ja -tiedoista

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksen hoitohenkilökunnan peruselvytystaitoja ja -tietoja sekä mahdollisen lisäkoulutuksen tarvetta. Tietoutta mitattiin tietotestillä ja tutkimukseen osallistujat arvioivat itse taitonsa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää elvytyskoulutuksen suunnittelussa. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksen hoitohenkilökunta (N=71). Vastausprosentti tutkimukseen oli 23. Aineisto analysoitiin tilastollisesti Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan henkilökunnan tiedot elottomuuden toteamisesta, paineluelvytyksestä ja defibrilloinnista olivat hyvät. Vastaajien tiedot hengityksen turvaamisesta olivat kohtalaiset. Tulosten mukaan hoitohenkilökunta arvioi omat taitonsa todeta elottomuus hyviksi. Vastaajat arvioivat myös painelutaitonsa hyviksi. Hoitohenkilökunnan oma arvio hengityksen turvaamisesta oli kohtalainen ja arvio omista defibrillointitaidoista oli melko huono. Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunta tarvitsisi lisäkoulutusta hengityksen turvaamisesta ja paineluelvytyksestä. Vastaajien omien arvioiden mukaan he tarvitsisivat lisäkoulutusta hengityksen turvaamisesta sekä defibrilloinnista. Lisäksi vastaajat toivoivat saavana lisäkoulutusta elvytyksestä useammin. Mielenkiintoinen ja hyödyllinen jatkotutkimushaaste olisi selvittää terveyskeskuksen hoitohenkilökunnan tehoelvytysvalmiuksia. Jatkotutkimuksena voisi myös suorittaa käytännön harjoituksen osastojen hoitohenkilökunnalle ja tämän jälkeen tehdä kyselyn uudelleen.

The purpose of this thesis was to study the basic resuscitation skills and knowledge among health care staff in Laitila-Pyhäranta health centre. This study also tries to determine the need for refreshment training, in this particular subject area. Staff’s resuscitation knowledge was measured using a test and the skills were evaluated by the staff members themselves. The results of the study can be utilized in the future when planning resuscitation training. The target group of the study consisted of health care personnel at Laitila-Pyhäranta health centre (N=71). The response percentage was 23. The study was quantitative. The data were collected by a structured questionnaire and the results were analysed statistically by the Excel spreadsheet programme. According to the results the staff’s knowledge about lack of responsiveness, cardiac compressions and defibrillation was good. However, they themselves considered the skills in restoring breathing to be only fairly good. According to the results the staff considered their skills in detecting lack of responsiveness to be good. Similarly, they were satisfied with their skills in applying chest compressions. However, the personnel rated their skills in restoring breathing and their skills in defibrillation to be quite poor. According to the test results the staff would need refreshment training in restoring breathing and in applying chest compressions. The personnel agreed that they would need more training in restoring breathing, however, instead of chest compression techniques; they considered the need for training in defibrillation procedures to be more urgent. In addition, the staff wished that the trainings would be organised more often. An interesting and useful challenge for further research would be to study health centre staff’s preparedness for intensive CPR. It would also be interesting to organize some practical exercises for the department staff and make inquiry afterwards.