”Vissa saker kan bli lite bättre” : En kvalitativ studie om arbetsmotivation bland vårdpersonal inom hemvården
Näsman, Sara; Luukinen, Evelina (2015)
Näsman, Sara
Luukinen, Evelina
Yrkeshögskolan Novia
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198968
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tilaustyö Pohjanmaalaisesta kunnasta, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hoitohenkilökunnan työmotivaatioon kotihoidossa. Tutkimuksessa tuodaan esiin, miten hoitajat itse voivat vaikuttaa heidän työmotivaatioon. Tarkoituksena on saada selville sekä positiivisia että negatiivisia tekijöitä, jotka vaikuttavat työmotivaatioon.
Maslowin tarvehierarkia, Antonovskyn teoria koherenssin tunteesta ja Herzbergin kahden faktorin-teoriaa käytettiin teoreettisina lähtökohtina tutkimukseen. Teoreettisena taustana käytettiin kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia samasta aiheesta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistonkeruu tapahtui kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin kotihoidon henkilökunnalle. Kerätty tieto analysoitiin kvalitatiivisen sisältöanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulos osoittaa, että eniten työmotivaatioon vaikuttava tekijä on työyhteisö. Muita positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mukavat asiakkaat, vapaus ja monipuolisuus työssä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Puolestaan negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat: stressi, toimintatapojen muutokset ja heikko johtajuus.
Kehitystyö:
Tämä on kehitystyö opinnäytetyöstä ”Jotkut asiat voisivat olla vähän paremmin" - Kvalitatiivinen tutkimus terveydenhuollon työntekijöiden työmotivaatiosta kotihoidossa”. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat terveydenhoitajien ja kätilöiden työmotivaatioon. Tarkoituksena oli myös selvittää oliko tutkimusten välillä yhtäläisyyksiä, ja millaisia eroja saaduilla tuloksilla oli.
Opinnäytetyön tulos osoitti, että eniten työmotivaatioon vaikuttava tekijä oli työyhteisö. Muita positiivisesti vaikuttavia tekijöitä oli mukavat asiakkaat, vapaus ja monipuolisuus työssä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Puolestaan negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä oli: stressi, toimintatapojen muutokset ja heikko johtajuus.
Kehitystehtävässä aineistonkeruu tapahtui kyselylomakkeiden avulla, jotka lähetettiin kahteen eri Pohjanmaalla sijaitsevaan kaupunkiin. Tutkimukseen osallistui 7 terveydenhoitajaa ja 10 kätilöä. Terveydenhoitajat ja kätilöt kokivat työyhteisön ja hyvät kollegat tekijöiksi, jotka vaikuttivat positiivisesti eniten työmotivaatioon. Palaute esimieheltä, työtovereilta ja asiakkailta olivat myös positiivisia tekijöitä. Itse työ ja asiakkaat mainittiin myös myönteisinä tekijöinä. Stressi, jatkuvat rakennemuutokset ja huonot työtilat olivat puolestaan negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.
Maslowin tarvehierarkia, Antonovskyn teoria koherenssin tunteesta ja Herzbergin kahden faktorin-teoriaa käytettiin teoreettisina lähtökohtina tutkimukseen. Teoreettisena taustana käytettiin kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia samasta aiheesta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistonkeruu tapahtui kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin kotihoidon henkilökunnalle. Kerätty tieto analysoitiin kvalitatiivisen sisältöanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulos osoittaa, että eniten työmotivaatioon vaikuttava tekijä on työyhteisö. Muita positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mukavat asiakkaat, vapaus ja monipuolisuus työssä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Puolestaan negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat: stressi, toimintatapojen muutokset ja heikko johtajuus.
Kehitystyö:
Tämä on kehitystyö opinnäytetyöstä ”Jotkut asiat voisivat olla vähän paremmin" - Kvalitatiivinen tutkimus terveydenhuollon työntekijöiden työmotivaatiosta kotihoidossa”. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat terveydenhoitajien ja kätilöiden työmotivaatioon. Tarkoituksena oli myös selvittää oliko tutkimusten välillä yhtäläisyyksiä, ja millaisia eroja saaduilla tuloksilla oli.
Opinnäytetyön tulos osoitti, että eniten työmotivaatioon vaikuttava tekijä oli työyhteisö. Muita positiivisesti vaikuttavia tekijöitä oli mukavat asiakkaat, vapaus ja monipuolisuus työssä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Puolestaan negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä oli: stressi, toimintatapojen muutokset ja heikko johtajuus.
Kehitystehtävässä aineistonkeruu tapahtui kyselylomakkeiden avulla, jotka lähetettiin kahteen eri Pohjanmaalla sijaitsevaan kaupunkiin. Tutkimukseen osallistui 7 terveydenhoitajaa ja 10 kätilöä. Terveydenhoitajat ja kätilöt kokivat työyhteisön ja hyvät kollegat tekijöiksi, jotka vaikuttivat positiivisesti eniten työmotivaatioon. Palaute esimieheltä, työtovereilta ja asiakkailta olivat myös positiivisia tekijöitä. Itse työ ja asiakkaat mainittiin myös myönteisinä tekijöinä. Stressi, jatkuvat rakennemuutokset ja huonot työtilat olivat puolestaan negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.