Kuvioittaisen arvioinnin ja laserkeilausaineiston vertailu leimikon suunnittelussa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on vertailla maastossa tehdyn kuvioittaisen arvioinnin tuloksia ja laserkeilausaineistoa toteutuneisiin hakkuutietoihin sekä selvittää, miten eri menetelmien tulokset eroavat toisistaan. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan erityisesti laserkeilausaineistosta saatavan puuston kertymän, puulajijakauman ja puustontilavuuden suhdetta maastoarviointiin.

Tutkimuksessa aineistona on käytetty kesällä 2014 päivitettyjä leimikon kuviotietoja, laserkeilausaineistoa ja hakkuutietoja talvelta 2014-2015. Työn tutkimusalueena toimii Metsähallituksen metsäpalsta Ylöjärvellä. Tutkimusalueen metsäpalstan koko on yhteensä noin 70 hehtaaria (ha), josta leimikon suunnittelun osuus on noin 47 hehtaaria. Tästä alueesta tutkimuksen tarkasteluun kuuluu 24,1 hehtaaria. Työn toimeksiantaja on Metsähallitus Länsi-Suomen metsätiimi.

Tulosten perusteella toteutuneet hakkuukertymät vastaavat kuvioittaisella arvioinnilla saatuja kertymiä laserkeilausaineistoa paremmin. Kun laserkeilausmenetelmän tuloksia verrataan kuvioittaisen arvioinnin tuloksiin, puustotunnusten poikkeamien keskiarvo on suurimmalla osalla tarkastelluista muuttujista alle 20 prosenttia.

Keilaindata soveltuu parhaiten muun muassa tilavuuden, pohjapinta-alan, läpimitan ja pituuden mittaukseen. Keilaindatasta saatavasta puustotiedosta huolimatta maastossa on tarkastettava muun muassa puulajijakautuma, kasvupaikka, metsänhoidollinen tila sekä tärkeät elinympäristöt.

The aim of this study was to compare the results obtained through a traditional stand level field inventory carried out in terrain to the airborne laser scanning data with the realised forestry logging information, as well as analyse how the results of these two different methods differ from another. The study focuses especially on examining the relation of the accumulation of timber, the tree species distribution as well as on the timber volume of the field inventory.

The data of the study consists of the results of stand level field inventory of the stand marked for cutting updated in the summer 2014, airborne laser scanning data as well as the realised logging information from the winter 2014-2015. The woodlot of Metsähallitus in Ylöjärvi served as the study area for this work. The total land area of the woodlot included in this study was some 70 hectares. Of that area some 47 hectares were marked for cutting. Of that forest land some 24.1 hectares were included in this study. The study was conducted in collaboration with the forestry team of Western Finland’s Metsähallitus.

Basing on the results of this study, it can be seen that the harvested volumes correspond better to the data derived from the stand level field inventory than to the airborne laser scanning data. When the results of the airborne laser scanning methods are compared with the ones obtained with the stand level field inventory, the average deviation of the stand tree marks is less than 20 per cent in the majority of the examined variables.

The airborne laser scanning data is best suited for the measurement of the volumes, basal areas, diameters and tree lengths, among other things. In spite of the tree stand data available from the airborne laser scanning data, it is still necessary to inspect, for example, the tree species distribution, the habitat, the silvicultural condition, and the important living environments.