Keinoja epäspesifisestä selkäkivusta kärsivien potilaiden elämänlaadun parantamiseksi : järjestöjen tarjoamat palvelut osana potilaan hoitoa
Posti, Karoliina; Puurila, Roosa-Maria (2015)
Posti, Karoliina
Puurila, Roosa-Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229584
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy Turun Ammattikorkeakoulu Oy:n yhdessä järjestökentän kanssa toteuttamaan hankkeeseen ”Ihmisen hyväksi – matalan kynnyksen palveluja”. Opinnäytetyön yhteistyökumppaniksi valikoitui Selkäliitto ry. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tutkimuskirjallisuuden pohjalta selkäkipupotilaiden kokemuksia elämänlaadustaan sairautensa kanssa sekä heidän tarpeitaan elämänlaatunsa parantamiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on löytää keinoja epäspesifisistä selkäkivuista kärsivien potilaiden elämänlaadun parantamiseen. Tarkoituksena on myös selvittää, voisiko selkäkipupotilaille suunnattujen järjestöjen, kuten Selkäliitto ry:n, tarjoamia palveluja hyödyntää selkäkipupotilaiden jatko- ja omahoidon ohjauksessa. Opinnäytetyön tutkimusongelmia ovat epäspesifisen selkäkivun määritteleminen tutkimuskirjallisuuden mukaan, epäspesifisestä selkäkivusta kärsivien potilaiden elämänlaadun kartoittaminen, selkäkipupotilaille suunnattujen järjestölähtöisten palvelujen kartoittaminen sekä niiden hyödyntämisen mahdollisuuden selvittäminen selkäkipupotilaan jatko- ja omahoidon ohjauksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuusperustaisena tutkimuksena siten, että työ noudattaa soveltaen sekä teoreettisen tutkimuksen että kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Opinnäytetyön strategiaksi valikoitui teoreettis-käsitteellinen, lähestymistapa. Lisäksi opinnäytetyön luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettiin yhteistyökumppani Selkäliitto ry:n edustajan kommentteja työstä.
Opinnäytetyössä käytetystä kirjallisuudesta selviää, että epäspesifisellä selkäkivulla on suuri merkitys ihmisen toimintakykyyn ja sen myötä myös elämänlaatuun, sillä kipu vaikuttaa osaltaan kaikkiin inhimillisiin tarpeisiin heikentävästi. Selkäkipupotilaan elämänlaatuun vaikuttaa myös tehokkaan ja potilaalle sopivan hoitomuodon löytyminen. Selkäkipupotilaat hyötyvät järjestöjen tarjoamista palveluista. Järjestöjen tarjoamista palveluista informoiminen tulisi liittää kiinteämmäksi osaksi potilaan oma- ja jatkohoidon ohjausta. Nämä palvelut hyödyttäisivät potilaan omahoidon tukemista.
Järjestöjen tarjoamien palvelujen vaikuttavuuden arviointia on tutkittu vain vähän. Onkin vaikea määritellä yhteneväistä hoitokäytäntöä järjestöjen tarjoamien palvelujen liittämisestä osaksi selkäkipupotilaan oma- ja jatkohoidon ohjausta. Näiden palvelujen kuntoutusta edistävästä vaikutuksesta tulisikin tehdä selkeät ohjeet hoitokäytännölle. Aihetta lisätutkimukselle olisikin esimerkiksi järjestöjen tarjoamien palvelujen vaikuttavuudesta selkäkipupotilaiden kuntoutumisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuusperustaisena tutkimuksena siten, että työ noudattaa soveltaen sekä teoreettisen tutkimuksen että kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Opinnäytetyön strategiaksi valikoitui teoreettis-käsitteellinen, lähestymistapa. Lisäksi opinnäytetyön luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettiin yhteistyökumppani Selkäliitto ry:n edustajan kommentteja työstä.
Opinnäytetyössä käytetystä kirjallisuudesta selviää, että epäspesifisellä selkäkivulla on suuri merkitys ihmisen toimintakykyyn ja sen myötä myös elämänlaatuun, sillä kipu vaikuttaa osaltaan kaikkiin inhimillisiin tarpeisiin heikentävästi. Selkäkipupotilaan elämänlaatuun vaikuttaa myös tehokkaan ja potilaalle sopivan hoitomuodon löytyminen. Selkäkipupotilaat hyötyvät järjestöjen tarjoamista palveluista. Järjestöjen tarjoamista palveluista informoiminen tulisi liittää kiinteämmäksi osaksi potilaan oma- ja jatkohoidon ohjausta. Nämä palvelut hyödyttäisivät potilaan omahoidon tukemista.
Järjestöjen tarjoamien palvelujen vaikuttavuuden arviointia on tutkittu vain vähän. Onkin vaikea määritellä yhteneväistä hoitokäytäntöä järjestöjen tarjoamien palvelujen liittämisestä osaksi selkäkipupotilaan oma- ja jatkohoidon ohjausta. Näiden palvelujen kuntoutusta edistävästä vaikutuksesta tulisikin tehdä selkeät ohjeet hoitokäytännölle. Aihetta lisätutkimukselle olisikin esimerkiksi järjestöjen tarjoamien palvelujen vaikuttavuudesta selkäkipupotilaiden kuntoutumisessa.