Virtaustehokkuuden lisääminen patologian laboratoriossa : Lean-toimintastrategian implementointi
Laiho, Mikko (2015)
Laiho, Mikko
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198737
Tiivistelmä
Terveydenhuolto tarvitsee uusia toimintastrategioita ja menettelytapoja tarjotakseen oikea-aikaista palvelua, laatua ja arvoa asiakkailleen. Iso osa ratkaisusta voi olla Lean-ajatteluun perustuvassa johtamisessa ja kehittämisessä.
Kehittämisprojektin tavoite oli näytteiden läpimenoajan lyhentäminen ja virtaustehokkuuden lisääminen Tyks-Sapa-liikelaitoksen patologian palvelualueella. Pidemmän tähtäimen muutostavoitteena oli virtaustehokkuuden parantaminen siten, että materiaali ja informaatio virtaavat sujuvasti Medisiina D -uudisrakennuksessa patologian laboratorioprosessissa sekä tuoda Lean-toimintastrategia osaksi palvelualueen jatkuvaa toimintaa. Kehittämisprojektin tarkoitus oli tuottaa tulevaisuuden arvovirtakuvaus laboratorioprosesseista ja luoda implementointisuunnitelma kuvaamaan periaatteet Lean-toimintastrategian ja tuotetun arvovirtakuvauksen toteuttamiseksi.
Empiirisen tutkimuksen osuus sisälsi sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkkejä. Aineistojenkeruut toteutettiin kolmella eri menetelmällä: havainnoimalla histologian ja sytologian laboratorioprosesseja, havainnointia täydennettiin haastattelulla (n=3) ja analysoimalla tunnuslukuja, jotka kerättiin näytteiden seurantalomakkeilla (n=22). Kolmen menetelmän yhdistämiseen päädyttiin kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi.
Arvovirtakuvaukset auttoivat hahmottamaan patologian laboratorioprosessin ongelmakohtia ja konkretisoimaan erätuotantomallista aiheutuvaa odotushukan määrää. Virtsanäytteen sytologisessa prosessissa virtaustehokkuus oli 2,5 %. Histologialla PAD-1-näytteen kohdalla päästiin 7,1 %:in ja PAD-4-näytteen kohdalla 6,8 %:iin. Tulevaisuuden tavoitetilan saavuttamiseksi laadittiin kolmen vuoden
implementointisuunnitelma perustuen arvovirtakuvausten ja empiirisen tutkimuksen pohjalta löydettyihin hukkatekijöihin ja kehityskohteisiin.
Prioriteettina seuraavien lähivuosien jatkotutkimuskohteille on toteutussuunnitelman mukaiset jatkokehittämisprojektit sisältäen muun muassa 5S-menetelmän, varastojen hallintaa, standardointia ja visualisointia, layout-suunnittelua ja Lean-koulutusta. Myös organisaation muutosvalmiutta ja prosessin omistajuutta tulisi tarkastella ennen muuttoa Medisiina D -rakennukseen.
Kehittämisprojektin tavoite oli näytteiden läpimenoajan lyhentäminen ja virtaustehokkuuden lisääminen Tyks-Sapa-liikelaitoksen patologian palvelualueella. Pidemmän tähtäimen muutostavoitteena oli virtaustehokkuuden parantaminen siten, että materiaali ja informaatio virtaavat sujuvasti Medisiina D -uudisrakennuksessa patologian laboratorioprosessissa sekä tuoda Lean-toimintastrategia osaksi palvelualueen jatkuvaa toimintaa. Kehittämisprojektin tarkoitus oli tuottaa tulevaisuuden arvovirtakuvaus laboratorioprosesseista ja luoda implementointisuunnitelma kuvaamaan periaatteet Lean-toimintastrategian ja tuotetun arvovirtakuvauksen toteuttamiseksi.
Empiirisen tutkimuksen osuus sisälsi sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkkejä. Aineistojenkeruut toteutettiin kolmella eri menetelmällä: havainnoimalla histologian ja sytologian laboratorioprosesseja, havainnointia täydennettiin haastattelulla (n=3) ja analysoimalla tunnuslukuja, jotka kerättiin näytteiden seurantalomakkeilla (n=22). Kolmen menetelmän yhdistämiseen päädyttiin kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi.
Arvovirtakuvaukset auttoivat hahmottamaan patologian laboratorioprosessin ongelmakohtia ja konkretisoimaan erätuotantomallista aiheutuvaa odotushukan määrää. Virtsanäytteen sytologisessa prosessissa virtaustehokkuus oli 2,5 %. Histologialla PAD-1-näytteen kohdalla päästiin 7,1 %:in ja PAD-4-näytteen kohdalla 6,8 %:iin. Tulevaisuuden tavoitetilan saavuttamiseksi laadittiin kolmen vuoden
implementointisuunnitelma perustuen arvovirtakuvausten ja empiirisen tutkimuksen pohjalta löydettyihin hukkatekijöihin ja kehityskohteisiin.
Prioriteettina seuraavien lähivuosien jatkotutkimuskohteille on toteutussuunnitelman mukaiset jatkokehittämisprojektit sisältäen muun muassa 5S-menetelmän, varastojen hallintaa, standardointia ja visualisointia, layout-suunnittelua ja Lean-koulutusta. Myös organisaation muutosvalmiutta ja prosessin omistajuutta tulisi tarkastella ennen muuttoa Medisiina D -rakennukseen.