"Milt sust tuntu ko menit antamaa appuu?" SPR:n vapaaehtoistyöntekijän tunnekokemuksia auttamistilanteissa
Sorvari, Päivi (2006)
Sorvari, Päivi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810223662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810223662
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata minkälaisia tunnekokemuksia Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijät olivat kokeneet auttamistilanteissa, minkälaisia toiveita heillä oli tunnekokemuksien käsittelystä auttamistilanteiden jälkeen ja minkälaisia kokemuksia ja toiveita heillä oli työnohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa suunniteltaessa koulutusta SPR:n vapaaehtoistyöntekijöille tunnekokemusten käsittelyä varten. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat vapaaehtoistyöntekijät yhdestä eteläsuomalaisesta SPR:n piiristä (n=53). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 60 %. Tulokset käsiteltiin tilastollisesti ja esitettiin prosentteina ja frekvensseinä. Vastaajat, jotka olivat kohdanneet loukkaantuneen, päihtyneen, seksuaalisesti hyväksikäytetyn ja väkivaltaa kokeneen ihmisen, tunsivat usein empatiaa auttamistilanteissa. SPR:n vapaaehtoistyöntekijät halusivat keskustella sekä kahden kesken että ryhmässä tunnekokemuksistaan auttamistilanteiden jälkeen. Tunnekokemuksia haluttiin myös jakaa toisen vapaaehtoistyöntekijän ja ryhmänvastaavan kanssa. Vastaajista suurin osa ei ollut koskaan saanut työnohjausta auttamistilanteiden jälkeen. Vastaajat, jotka olivat saaneet koulutetun työnohjaajan antamaa työnohjausta, olivat saaneet apua, tulleet kuulluksi, ja saaneet uusia näkökulmia vapaaehtoistyöhönsä. Vastaajista yli puolet oli saanut hyväksyvää palautetta vapaaehtoistyöhön. Vastaajat olivat saaneet purkaa vaikeiksi kokemia tunnekokemuksiaan auttamistilanteiden jälkeen. Tämän tutkimuksen perusteella vapaaehtoistyöntekijät haluavat keskustella tunnekokemuksistaan auttamistilanteiden jälkeen. Jatkotutkimuksena voisi selvittää kaikkien hoitotyötä tekevien työssä jaksamista ja työnohjauksen tarpeellisuutta.