"Milt sust tuntu ko menit antamaa appuu?" SPR:n vapaaehtoistyöntekijän tunnekokemuksia auttamistilanteissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata minkälaisia tunnekokemuksia Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijät olivat kokeneet auttamistilanteissa, minkälaisia toiveita heillä oli tunnekokemuksien käsittelystä auttamistilanteiden jälkeen ja minkälaisia kokemuksia ja toiveita heillä oli työnohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa suunniteltaessa koulutusta SPR:n vapaaehtoistyöntekijöille tunnekokemusten käsittelyä varten. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat vapaaehtoistyöntekijät yhdestä eteläsuomalaisesta SPR:n piiristä (n=53). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 60 %. Tulokset käsiteltiin tilastollisesti ja esitettiin prosentteina ja frekvensseinä. Vastaajat, jotka olivat kohdanneet loukkaantuneen, päihtyneen, seksuaalisesti hyväksikäytetyn ja väkivaltaa kokeneen ihmisen, tunsivat usein empatiaa auttamistilanteissa. SPR:n vapaaehtoistyöntekijät halusivat keskustella sekä kahden kesken että ryhmässä tunnekokemuksistaan auttamistilanteiden jälkeen. Tunnekokemuksia haluttiin myös jakaa toisen vapaaehtoistyöntekijän ja ryhmänvastaavan kanssa. Vastaajista suurin osa ei ollut koskaan saanut työnohjausta auttamistilanteiden jälkeen. Vastaajat, jotka olivat saaneet koulutetun työnohjaajan antamaa työnohjausta, olivat saaneet apua, tulleet kuulluksi, ja saaneet uusia näkökulmia vapaaehtoistyöhönsä. Vastaajista yli puolet oli saanut hyväksyvää palautetta vapaaehtoistyöhön. Vastaajat olivat saaneet purkaa vaikeiksi kokemia tunnekokemuksiaan auttamistilanteiden jälkeen. Tämän tutkimuksen perusteella vapaaehtoistyöntekijät haluavat keskustella tunnekokemuksistaan auttamistilanteiden jälkeen. Jatkotutkimuksena voisi selvittää kaikkien hoitotyötä tekevien työssä jaksamista ja työnohjauksen tarpeellisuutta.

The purpose of this study was to describe the emotional experiences of Finnish Red Cross volunteer workers in aid situations, and what wishes they had on handling the emotional experiences after aid situations, and what experiences and wishes they had on work-counselling. The aim of this study was to produce information when planning the education for the volunteer workers of the Finnish Red Cross on handling the emotional experiences. The target group for the study consisted of the volunteer workers in one southern Finnish Red Cross district (n=53). The research material was gathered by means of a questionnaire. The response percentage was 60. The material was analyzed statistically and stated as percentages and frequencies. The respondents, who had faced the injured, the drunk, the sexually abused and the violence-experienced often felt empathy in aid situations. The volunteer workers of the Finnish Red Cross wanted to discuss both among two and in the group after the aid situations. They also wanted to share the emotional experiences with another volunteer worker and the group leader. Most of the respondents hadn’t ever had work-counselling after the aid situations. The respondents, who had had work-counselling from an educated work-counsellor, had received help, had been heard, and obtained new aspects in their volunteer work. Over a half of the respondents had had acceptance in their volunteer work. The respondents had had a chance to unravel the difficult kind of emotional experiences after the aid situations. On the basis of this study, the volunteer workers want to discuss the emotional experiences after the aid situations. A follow up survey could find chart out the management of all nursing workers and the necessity of work-counselling.