Metsätalousmaan eroosioalttiiden uomien paikantaminen : Case Parkanon Kuivasjärvi

Abstract

Kuivasjärvi on Parkanon pohjoisosassa, Pirkanmaalla, sijaitseva järvi. Kuivasjärven pinta-ala on 6,37 km² ja sen valuma-alue on noin 160 km². Vuonna 2013 järvessä tavattiin poikkeuksellisen runsas leväkukinta. Tämän seurauksena järven tilan parantamiseksi perustettiin kansanliike. Tämä opinnäytetyö on osa Parkanon Kuivasjärven kunnostussuunnitelmahanketta, jolle työn päätarkoitus oli etsiä järven valuma-alueen metsätalousmaalta vesiensuojeluun soveltuvia kohteita. Myöhemmin aiheesta muodostui Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan yksikön julkisille palveluille tehtävä opinnäytetyö, jonka tapauksena toimii Kuivasjärven kunnostussuunnitelmahanke. Opinnäytetyön tavoitteeksi tuli toimenpide-ehdotusten tekemisen lisäksi löytää työtapa uomaeroosion tutkimiseen ja selvittää, millaisilla kohteilla eroosioalttiita uomia on. Työ toteutettiin paikkatiedon ja kohdennetun maastohavainnoinnin avulla.

Opinnäytetyö esittelee yhden keinon tutkia uomaeroosiota ja maastotöiden suuntaamisessa käytettävää paikkatietoaineistoa. Eroosioalttiita kohteita olivat hienojakoisilla mailla virtaavat uomat. Nykyään tapahtuvaa eroosiota oli nähtävissä myös karkeajakoisemmilla maalajeilla uoman valuma-alueen kasvaessa suureksi. Luonnontilaisissa joissa ja puroissa uomaeroosiota ei esiintynyt, mutta uoman perkaus nostaa eroosioalttiutta selvästi. Eroosioalttiutta lisää myös lähteestä kaivettu suora yhteys uomaan riippuen purkautuvan pohjaveden määrästä. Eroosioalttiutta näkyi myös metsitettyjen peltojen uomissa.

Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää työssä, jossa tarvitsee tutkia metsätalousmaan uomaeroosiota tai vesiensuojelua. Tulosten avulla maastohavainnot voidaan suunnata tehokkaammin oikeisiin uomiin ja kohteisiin, joissa tapahtuu eroosiota tai on kerääntynyt kiintoainesta. Työn aikana löytyi eroosiolle alttiita kohteita, joille tehtiin ehdotuksia vesiensuojelutoimenpiteistä.

The purpose of this thesis was to study the phenomenon channel erosion in the catchment area of Lake Kuivasjärvi situated in Nothern Pirkanmaa in Southern Finland. The aim was to find suitable locations for water protection in forestry land, a method to study channel erosion and find, what kind of places are erodable. The work was carried out using geographical data and allocated field investigation.

The surface area of Lake Kuivasjärvi is 6,37 km² and the catchment area is approximately 160 km². In 2013 there was an exceptional heavy algal bloom. This led up to establishing a popular movement to improve the state of the lake. This thesis is a part of the lake´s restoration plan commissioned by the movement. Later The Finnish Forest Centre also commissioned the thesis to find out about the areas sensitive to erosion and methods for studying channel erosion.

This thesis describes one method to study channel erosion and material that can be used while planning the allocated field investigation. Erodable channels were in fine-grained soil types. The erosion taking place nowadays consisted also of more coarse soil types if the catchment area grew large. In natural streams and rivers channel erosion does not take place. The risk rose significantly if channel had been cleared. Erodability rose if there was a ditch from a spring depending how much groundwater erupted from it. Erodability was also seen in the ditches of afforested fields.

With the results field investigations can be directed more effectively on erodable channels and right locations where erosion has taken place or suspended solids have been collected.