Sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyvän täydennyskoulutuksen tarve

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta Rauman sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa työskentelevät sairaanhoitajat ovat saaneet ja millaista lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta he kokevat tarvitsevansa. Tavoitteena oli tuottaa luotettavaa tietoa lääkehoitoon liittyvän täydennyskoulutuksen tämänhetkisestä tarpeesta sekä tietoa siitä, millaista lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta sairaanhoitajat ovat jo saaneet.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa työskentelevät sairaanhoitajat (N=242). Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella, osa kysymyksistä oli avoimia. Vastausprosentti oli 23 %. Määrällisten kysymysten vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina ja lukumäärinä ja niitä havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin luokittelemalla.

Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat pitivät lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta tärkeänä. Vastaajista 52 % koki saaneensa työuransa aikana riittävästi lääkehoitoon liittyvää täydennyskoulutusta. Vastaajista 77 % koki päässeensä halutessaan osallistumaan lääkehoitoon liittyviin täydennyskoulutuksiin. Eniten täydennyskoulutustarvetta koettiin vanhusten lääkehoidon erityiskysymyksistä, sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidosta, neurologisten sairauksien lääkehoidosta sekä kivun, reuman tai kuumeen lääkehoidosta. Vähiten lääkehoidon täydennyskoulutusta koettiin tarvittavan matemaattisista peruslaskutavoista, lääkkeiden hankinnasta ja käsittelystä, lääkkeiden antamisesta luonnollista kautta, injektion antamisesta ihon alle ja injektion antamisesta ihon sisään.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lääkehoidon täydennyskoulutusta järjestettäessä. Mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla sairaanhoitajien todellisen tietotaidon selvittäminen lääkehoidon osaamisen suhteen sekä tutkimus siitä, miten toteutettu lääkehoidon täydennyskoulutus vaikuttaa sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyviin tietoihin - ja taitoihin.

This study was conducted among registered nurses working currently for the Department of Social Services and Health Care in Rauma. The main objective of this study was to establish the type of post-graduate courses and further training nurses have already undergone in medicines management, and by interviewing the nurses to determine whether there is a need to strengthen nurses’ skills in certain area of medicines management and drug administration. The results of this study can be used when planning and organizing further training in medicines management skills for nurses.

This study used a quantitative approach to address the research questions. Target group of this study consisted of nurses currently employed by the Department of Social Services and Health Care in Rauma (N=242). Study material was collected with a semi-structured electronic questionnaire, in which a part of the questions were open-ended. Response rate was 23%. Closed questions were analyzed statistically and the results were presented in percentages and numbers, which were then illustrated with graphs and diagrams. The answers for open-ended questions were analyzed through data classification and categorization.

Results of the study show that registered nurses all considered further training in medicines management to be extremely important. 52% of respondents were satisfied with the amount of further training in medicines management they had received during their work career. Furthermore, 77% of respondents reported that they had been able to attend a course in medicines management, if they so wished. The majority of respondents felt that the most urgent need for further training was in specific areas of medicines management among geriatric patients, medicine treatment of cardiovascular diseases, neurological diseases and medicine treatment in pain management in general, as well as specifically in management of rheumatic pain and fever. However, nurses felt that they had sound mathematical skills needed to undertake basic medication calculations, knowledge and skills to order, receive, store and dispose drugs correctly and to administer drugs via a range of routes, including subcutaneous and intracutaneous injection.

Further studies could focus on determining nurses’ actual knowledge and skills in medicines management through testing. Moreover, studies on the impact of further training on nurses’ overall medicines management skills and knowledge could also yield interesting information.