Hoidon tarpeen arvioinnin yhteys lastenpäivystyspoliklinikan toimintaan : -Selvitys ABCDE-järjestelmän käytöstä

Abstract

Päivystyspoliklinikoiden hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arvio (triage) on tällä hetkellä ajankohtainen aihe Suomessa. Käytössä oleva järjestelmä hoidon tarpeen arviointiin tulisi olla luotettava ja sen validiteetti ja reliabiliteetti tulisi olla näyttöön perustuva. Potilasturvallisuus on yksi terveydenhuollon laatukriteereistä. Laadun mittaamiseen päivystyspoliklinikalla, voidaan käyttää muun muassa potilasvirtaan liittyviä määreitä, kuten läpimenoaikoja. Yleisin Suomessa käytössä oleva hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointijärjestelmä on ABCDE järjestelmä ja se on tämän opinnäytetyön tutkimuskohteena.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella hoidon tarpeen arvioinnin yhteyttä Jorvin lastenpäivystyspoliklinikan toimintaan, tarkastelemalla lapsipotilaan kiireellisyysluokan yhteyttä läpimenoaikaan, erikoisalaan ja jatkohoitopaikkaan. Lisäksi tarkasteltiin potilaan jatkohoitopaikan yhteyttä läpimenoaikaan. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena rekisteritutkimuksena, jossa kahden viikon päivystyskäynnit (N=820) analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen SPSS for Windows versiota 21.

ABCDE järjestelmän mukaisen kiireellisyysluokituksen todettiin olevan yhteydessä lapsipotilaan läpimenoaikaan (rs= -0,404, p<0,001), jatkohoitopaikkaan (χ2=78,181, df=2, p<0,001) ja erikoisalaan (χ2=138,210, df=4, p<0,001) johon potilas katsotaan kuuluvan. Kiireettömien potilaiden päivystyspoliklinikkakäynnin kesto oli lyhyempi kuin kiireellisten potilaiden. Lisäksi todettiin että osastolle jäävien potilaiden läpimenoajat olivat pitempiä kuin kotiutuneiden potilaiden (χ2=179,153 df=6, p<0,001). Suurin osa yleislääketieteellisistä potilaista oli D kiireellisyysluokan potilaita. ABCDE järjestelmä voitiin todeta luotettavaksi ennustamaan ei kiireellisten potilaiden kotiutuminen. Haasteena todettiin, että järjestelmä ei kykene luotettavasti ennustamaan C kiireellisyysluokan potilaiden jatkohoitopaikkaa. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää lapsipotilaan hoidon tarpeen arvioinnin ja kyseessä olevan yksikön toiminnan kehittämisessä. Rekisteritutkimuksia tulisi jatkossa käyttää osana toiminnan laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä.

Triage av patienter på jourpolikliniker är ett aktuellt ämne i Finland. Triagesystemet som används bör vara pålitligt och dess validitet samt reliabilitet bör vara evidensbaserat. Patientsäkerhet är ett av hälsovårdens kvalitetskriterier. För att mäta kvaliteten av jourpoli-klinikverksamheten, används bland annat faktorer som är kopplade till patientflödet, som till exempel längden av jourpoliklinikbesöket. Det mest allmänna triagesystemet som används i Finland är ABCDE systemet och det är objektet för detta masterarbete. Syftet med detta masterarbete var att undersöka sambandet mellan triage av barnpatienter och verksamheten på jourpolikliniken. Detta gjordes genom en kvantitativ registerundersökning, där samband söktes mellan barnpatienternas triagekategori och längden av jourpoliklinikbesöket, den medicinska specialiteten som patienten ansågs höra till, samt vart patienten skickades efter besöket (hem eller remiss). Dessutom undersöktes sambandet mellan vart patienten skickades och längden av jourpoliklinikbesöket. Statist-isk data samlades in under två veckor av alla barnpatienter som besökte jourpolikliniken (N=820) och analyserades statistiskt med SPSS for Windows version 21.

Man kunde påvisa ett samband mellan triagekategorierna enligt ABCDE systemet och de ovannämnda faktorerna. Besökstiden för jourpoliklinikpatienter med icke bråds-kande ärende var kortare än besökstiden för patienter med brådskande ärende (rs= -0,404, p<0,001). Jourpoliklinikbesöket för patienter som fick remiss till avdelning räckte längre än för de patienter som fick åka hem (χ2=179,153 df=6, p<0,001). Största delen av de allmän medicinska patienterna var icke akuta (χ2=138,210, df=4, p<0,001). Man kunde påvisa ABCDE systemets pålitlighet att förutse att patienterna i kategori D kan åka hem. Däremot var systemet inte pålitligt att förutse vart patienterna i kategori C skickades. Resultaten från denna undersökning kan användas både för att utveckla tri-age av barnpatienter och verksamheten för ifrågavarande enhet. Registerundersök-ningar borde användas som en del av utvecklingen av patientsäkerhet och kvalitet på jourpolikliniker.

Triage in emergency departments is a current topic in Finland. The validity and reliability of the tool that is used for triage should be evidence-based. Patient safety is one of the quality indicators in an emergency department. Patient’s length of stay is one of the indicators used to measure quality. In Finland the most commonly used tool for triage is the ABCDE system and that is the focus of this master´s thesis. The purpose of this thesis was to examine the association between triage and the practice in the pediatric emergency department in Jorvi hospital. This was done by examining the association between the triage classification and the pediatric patient´s length of stay, medical field and where the patient ended up. Additionally the association between the patient´s length of stay and where the patient ended up was examined. This was a quantitative study, where patient records from two weeks (N=820) where analyzed by using SPSS for Windows version 21.

An association was found between the triage classification of the ABCDE system and the pediatric patient´s length of stay (rs= -0,404, p<0,001), medical field (χ2=138,210, df=4, p<0,001) and where the patient ended up (χ2=78,181, df=2, p<0,001). The patient can be sent home, be hospitalized or forwarded to another hospital. The length of stay for the non-urgent patients was shorter than for the urgent patients. The length of stay for the hospitalized patients was longer than for the discharged patients (χ2=179,153 df=6, p<0,001). The majority of the patients treated by the general practitioner were nonurgent (category D). The validity of the ABCDE system tool for triage of pediatric patients was seen as good for predicting the discharge of nonurgent patients. The classification tool was not valid to predict where the category C patients ended up.

The results of this study can be used to develop both the triage of pediatric patients and the practice of this specific emergency department. Studies like this should be used as a part of the development of patient safety and quality of practice.