Hyvän kielenkäytön toteutuminen Kelan päätöksissä
Lindfors, Sanna (2015)
Lindfors, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510153
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kansaneläkelaitoksen (Kela) Selkeys –hankkeen tuomia muutoksia Kelan päätöksiin, koskien päätösten ymmärrettävyyttä, selkeyttä sekä asiakaslähtöisyyttä. Tutkimuksen pohjana käytettiin hallintolakia ja hallintolain mukaista hyvän kielenkäytön vaatimusta. Työn tavoitteena oli tutkia mitä tarkoitetaan hyvän kielenkäytön vaatimuksella, mitä muutoksia Kelan päätöksiin on tullut uudistustyön myötä ja toteutuuko lain vaatimukset hyvästä kielenkäytöstä uudistusten jälkeen. Tarkoituksena oli tehdä selkeä tiivistelmä mitä Kelan päätöksissä on muuttunut.
Tutkimusmenetelmä, jota työssä käytettiin, oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija luottaa omiin havaintoihinsa ja lähtökohtana on aineiston yksityiskohtainen tarkastelu. Laadullisen tutkimuksen tutkimustyyppinä käytettiin tekstien ja toiminnan ymmärtämistä, niiden tulkintaa, tapaustutkimusta ja hermeneutiikkaa. Muita menetelmiä olivat tapaustutkimuksen menetelmä, jossa tutkitaan jotain yksittäistä tapahtumaa ja tässä tapauksessa paremminkin rajattua kokonaisuutta sekä lainoppi eli oikeusdogmatiikka, jota oikeustieteellinen tutkimus pääosiltaan on. Lähdeaineistona työssä käytettiin voimassa olevaa lainsäädäntöä, lain valmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta, viranomaissivustoja sekä aiheeseen liittyviä julkaisuja.
Opinnäytetyön alussa kuvattiin tutkimusongelma, teoreettinen viitekehys, sekä työssä käytettävät menetelmät ja aineiston keruumenetelmät. Sen jälkeen keskityttiin hyvän hallinnon perusteisiin ja sitä myöden hyvän kielenkäytön vaatimukseen. Lisäksi Kelan päätösmenettelyyn liittyen käsiteltiin hallintoasian käsittely viranomaisessa. Työn loppuosassa keskityttiin varsinaiseen aiheeseen, eli hyvän kielenkäytön toteutumiseen Kelan päätöksissä. Esiteltiin Kela, Selkeys –hanke sekä Kelan päätökset yleisesti. Lopuksi keskityttiin varsinaisiin muutoksiin päätöksissä ja miten muutokset toteutuivat lainsäädännön näkökulmasta.
Työssäni päädyin siihen, että mielestäni Kela on toteuttanut päätösten uudistustyötä tekstien selkeyttämisen osalta hyvin ja lainsäädännön luomien odotusten ja ohjeiden puitteissa. Huomattavaa on ennen kaikkea se, että uudistusten lähtökohtana on asiakkaan näkökulma. Kaikessa työssä on lähdetty liikkeelle siitä, että Kelan päätökset olisivat asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä, niin sisällöltään, kuin ulkoasultaankin, unohtamatta taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Uudistustyö on kokonaisuudessaan ollut merkittävä työ ja muutokset ovat päätöksissä selkeästi näkyvissä, joka käy ilmi tiivistetysti työstäni.
Tutkimusmenetelmä, jota työssä käytettiin, oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija luottaa omiin havaintoihinsa ja lähtökohtana on aineiston yksityiskohtainen tarkastelu. Laadullisen tutkimuksen tutkimustyyppinä käytettiin tekstien ja toiminnan ymmärtämistä, niiden tulkintaa, tapaustutkimusta ja hermeneutiikkaa. Muita menetelmiä olivat tapaustutkimuksen menetelmä, jossa tutkitaan jotain yksittäistä tapahtumaa ja tässä tapauksessa paremminkin rajattua kokonaisuutta sekä lainoppi eli oikeusdogmatiikka, jota oikeustieteellinen tutkimus pääosiltaan on. Lähdeaineistona työssä käytettiin voimassa olevaa lainsäädäntöä, lain valmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta, viranomaissivustoja sekä aiheeseen liittyviä julkaisuja.
Opinnäytetyön alussa kuvattiin tutkimusongelma, teoreettinen viitekehys, sekä työssä käytettävät menetelmät ja aineiston keruumenetelmät. Sen jälkeen keskityttiin hyvän hallinnon perusteisiin ja sitä myöden hyvän kielenkäytön vaatimukseen. Lisäksi Kelan päätösmenettelyyn liittyen käsiteltiin hallintoasian käsittely viranomaisessa. Työn loppuosassa keskityttiin varsinaiseen aiheeseen, eli hyvän kielenkäytön toteutumiseen Kelan päätöksissä. Esiteltiin Kela, Selkeys –hanke sekä Kelan päätökset yleisesti. Lopuksi keskityttiin varsinaisiin muutoksiin päätöksissä ja miten muutokset toteutuivat lainsäädännön näkökulmasta.
Työssäni päädyin siihen, että mielestäni Kela on toteuttanut päätösten uudistustyötä tekstien selkeyttämisen osalta hyvin ja lainsäädännön luomien odotusten ja ohjeiden puitteissa. Huomattavaa on ennen kaikkea se, että uudistusten lähtökohtana on asiakkaan näkökulma. Kaikessa työssä on lähdetty liikkeelle siitä, että Kelan päätökset olisivat asiakkaan näkökulmasta ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä, niin sisällöltään, kuin ulkoasultaankin, unohtamatta taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Uudistustyö on kokonaisuudessaan ollut merkittävä työ ja muutokset ovat päätöksissä selkeästi näkyvissä, joka käy ilmi tiivistetysti työstäni.