Lapsen edunvalvonta
Linnala, Henna (2015)
Linnala, Henna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510170
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää miten lapsen taloudellisia asioita pitää hoitaa. Aihetta lähestyttiin vanhempien näkökulmasta. Yleensä vanhemmat toimivat lastensa edunvalvojina. Holhoustoimilaissa (442/1999) säädetään edunvalvojan tehtävistä. Työssä perehdyttiin pääasiassa holhoustoimilain säädöksiin sekä myös muihin lakeihin, joissa säädetään lapsen taloudellisiin asioihin liittyvistä seikoista. Työssä pyrittiin kokoamaan yhteen oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat edunvalvojaa hänen toimiessaan lapsen taloudellisten asioiden hoitajana.
Alaikäisyyden tärkein oikeusvaikutus on se, että alaikäinen ei voi itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sitovia oikeustoimia. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä oikeustoimia, jotka ovat tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Jotta lapsen puolesta tehdyt oikeustoimet olisivat päteviä, pitää ottaa huomioon lain säädökset. Vanhemmat eivät voi edustaa lapsiaan oikeustoimissa, jos vanhemman ja lapsen tai vanhemman edustaman usean lapsen edut ovat keskenään ristiriidassa. Tämän vuoksi laissa on säädetty edunvalvojan sijaisen määräämisestä. Jos lapsi on kuolinpesän osakas, perukirja on aina toimitettava maistraattiin. Kun lapsen varallisuus ylittää 20.000 euroa velkoja vähentämättä, lapsen edunvalvonta on rekisteröitävä holhousasioiden rekisteriin. Rekisteriin merkittyä edunvalvontaa valvoo maistraatti. Maistraatti tarvitsee edunvalvojalta omaisuusluettelon sekä vuosi- ja lopputilin valvontatehtävänsä suorittamiseen. Ilmoitus lapsen saamasta varallisuudesta edunvalvojan tulee tehdä oma-aloitteisesti maistraattiin.
Opinnäytetyössä käsiteltiin lapsen taloudellisten asioiden hoitamiseen liittyviä asioita yleensä, maistraatin luvan vaativia edunvalvojan toimia sekä edunvalvojan sijaisen määräämistilanteita. Työn yhteenvedossa on esitetty lapsen taloudellisten asioiden hoitaminen pähkinänkuoressa ja tarkempi oikeudellinen perustelu löytyy varsinaisesta työn tekstiosasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Ensisijaisena lähteenä olivat lait ja niiden esivalmisteluaineistot. Kirjallisuutta käytettiin täydentävänä tiedonlähteenä. Lisäksi työssä esitettiin Korkeimman oikeuden ja hallinto-oikeuksien ratkaisuja, kuluttajariitalautakunnan suosituksia sekä holhoustoimen kehittämistyöryhmän kannanottoja selventämään käsiteltyjä asioita.
Alaikäisyyden tärkein oikeusvaikutus on se, että alaikäinen ei voi itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sitovia oikeustoimia. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä oikeustoimia, jotka ovat tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Jotta lapsen puolesta tehdyt oikeustoimet olisivat päteviä, pitää ottaa huomioon lain säädökset. Vanhemmat eivät voi edustaa lapsiaan oikeustoimissa, jos vanhemman ja lapsen tai vanhemman edustaman usean lapsen edut ovat keskenään ristiriidassa. Tämän vuoksi laissa on säädetty edunvalvojan sijaisen määräämisestä. Jos lapsi on kuolinpesän osakas, perukirja on aina toimitettava maistraattiin. Kun lapsen varallisuus ylittää 20.000 euroa velkoja vähentämättä, lapsen edunvalvonta on rekisteröitävä holhousasioiden rekisteriin. Rekisteriin merkittyä edunvalvontaa valvoo maistraatti. Maistraatti tarvitsee edunvalvojalta omaisuusluettelon sekä vuosi- ja lopputilin valvontatehtävänsä suorittamiseen. Ilmoitus lapsen saamasta varallisuudesta edunvalvojan tulee tehdä oma-aloitteisesti maistraattiin.
Opinnäytetyössä käsiteltiin lapsen taloudellisten asioiden hoitamiseen liittyviä asioita yleensä, maistraatin luvan vaativia edunvalvojan toimia sekä edunvalvojan sijaisen määräämistilanteita. Työn yhteenvedossa on esitetty lapsen taloudellisten asioiden hoitaminen pähkinänkuoressa ja tarkempi oikeudellinen perustelu löytyy varsinaisesta työn tekstiosasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Ensisijaisena lähteenä olivat lait ja niiden esivalmisteluaineistot. Kirjallisuutta käytettiin täydentävänä tiedonlähteenä. Lisäksi työssä esitettiin Korkeimman oikeuden ja hallinto-oikeuksien ratkaisuja, kuluttajariitalautakunnan suosituksia sekä holhoustoimen kehittämistyöryhmän kannanottoja selventämään käsiteltyjä asioita.