Familjecentrerat angreppssätt i habiliteringsmål för barn och unga med cerebral pares

Abstract

Syftet med studien var att utreda ifall man kan se skillnader i habiliteringsmål fram-ställda av vårdnadshavare respektive professionella, samt ifall familjens behov fram-kommer i habiliteringsmål för barn och unga med cerebral pares. En kvalitativ innehålls-analys användes för att granska habiliteringsmål för 15 barn i och unga i åldrarna 5-6, 11-12 och 15-16. Materialet granskades med ICF som referensram, och delades in i kroppsfunktion, aktivitet, delaktighet och omgivningsfaktorer. Resultat: Många av vårdnadshavarna refererar direkt till terapeuternas texter, men främst nämns tidigare nytta som motiv till fortsatt habilitering. I endast få fall nämns familjen i målen. De flesta mål är koncentrerade till att förbättra funktionsförmågan och att inte förvärra situationen. De flesta målen hamnar under kategorin kroppsfunktion och väldigt få mål berör delaktighet och omgivningsfaktorer. Familjecentrering kanske framkommer i diskussioner mellan vårdnadshavarna och föräldrarna men i skrivna habi-literingsmål ses den inte direkt.

The purpose of this study was to investigate if there is a difference in habilitation goals set by parents and professionals, and if the families needs are presented in the habilitation goals for children and youth with cerebral palsy. A qualitative content analysis was used to examine the habilitation goals for 15 children and youth in ages 5-6, 11-12 and 15-16 years old. In the examination ICF was used as a reference and the content was split into body function, activity, participation and environmental factors. Result: Many parents responded to the therapist’s texts, but the previous achievements are most commonly mentioned as a motivation and goal to continued habilitation. The family is only mentioned in a minority of cases. The majority of the goals are placed under the category body function whilst in very few cases, the goals were mentioned as participa-tion and environmental factors. Family centering may be discussed between parents and the therapists, but this cannot be seen in the written goals.

Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, onko huoltajien ja ammattilaisten lapsille ja nuoril-le, joilla on cerebral palsy, asettamissa kuntoutustavoitteissa eroavaisuuksia, ja että ilme-neekö perheiden tarpeet asetetuissa tavoitteissa. 15:lle lapselle ja nuorelle (ikäluokat 5-6, 11-12 ja 15-16) asetettuja tavoitteita tarkasteltiin käyttäen kvalitatiivista sisällönanalyy-siä. Materiaalia tarkasteltiin käyttäen ICF:ää viitekehyksenä, ja sisältö jaettiin kategorioi-hin "kehon toiminnot", "suoritukset", "osallistuminen" ja "ympäristötekijät". Tulokset: Monet huoltajat viittaavat suoraan terapeuttien teksteihin, mutta aiempi hyöty mainitaan useimmiten terapian jatkamisen syynä. Perhe mainitaan tavoitteissa vain harvassa tapauk-sessa. Suurimmassa osassa tavoitteita keskitytään lähinnä parantamaan toimintakykyä ja pahentamatta tilannetta. Useimmat tavoitteet voidaan asettaa kategoriaan "kehon toimin-not", ja vain harvat tavoitteet koskettavat kategorioita "osallistuminen" ja "ympäristöteki-jät". Perhekeskeisyys esiintyy mahdollisesti huoltajien ja terapeuttien välisissä keskuste-luissa, mutta kirjallisissa kuntoutustavoitteissa sitä ei suoraan mainita.