Selvitys kuntoutussuunnitelmien laadusta Salon terveyskeskuksessa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Salon terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmän käsittelyyn tulleiden kuntoutussuunnitelmien laatua. Aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan sekä yleisen keskustelun perusteella kuntoutusuunnitelmissa on edelleen puutteita. Tavoitteena oli selvittää onko suunnitelmissa puutteita ja minkälaisia.

Tutkimuskysymyksinä oli selvittää 1) Onko kuntoutussuunnitelmiin kirjattu oleelliset tiedot; kuntoutustarpeen perusteet, kuntoutuksen tavoitteet, kuntoutustoimenpiteet sekä aikataulu ja suunnitelma kuntoutuksen seurannasta? 2) Onko kuntoutussuunnitelmien laadinnassa hyödynnetty moniammatillista työryhmää?

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin kuntoutusta, kuntoutusprosessia, kuntoutussuunnitelmaa, toimintakykyä, kuntoutuksen tavoitteita, moniammatillista yhteistyötä, kuntoutussuunnitelmaa ohjaavaa lainsäädäntöä sekä aikaisempia tutkimuksia aiheeseen liittyen.

Tutkimusaineisto sisälsi 35 lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelmaa, joiden laatua analysoitiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla.

Tutkimusten tulosten mukaan kuntoutussuunnitelmissa on edelleen puutteita, mutta vähemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Moniammatillisuutta oli hyödynnetty melko hyvin. Toimintakyvyn kuvaus oli keskimäärin niukkaa, mutta myös monessa suunnitelmassa hyvää. Suuressa osassa tavoitteet oli kirjattu heikosti tai ne puuttuivat kokonaan.

Moniammatillisen yhteistyön lisääminen entisestään voisi olla ratkaisu kuntoutussuunnitelmien laadun parantumiseen. Asiantuntijoiden erilaisista näkökulmista muodostuu uusi kokonaisnäkemys ja laaja-alainen kuntoutussuunnitelma. Esimerkiksi kuntoutustyöntekijät ovat ammattilaisia toimintakyvyn arvioimisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Myös kuntoutussuunnitelmalomakkeissa on eroa. Esimerkiksi Kelan kuntoutussuunnitelmalomake on ohjaava, joten sen avulla kuntoutussuunnitelman laatiminen on helpompaa.

INVESTIGATION ON THE QUALITY OF THE PLANS OF REHABILITATION IN THE HEALTH-CARE CENTRE IN SALO

Mattila, Anni Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Rehabilitation counselling and planning November 2014 Key words: rehabilitation, process of rehabilitation, the plan of rehabilitation

The purpose of this thesis was to find out the quality of the plans of rehabilitation brought to the workgroup of rehabilitation in the health care centre in Salo. The old studies and general conversations show that there are still several shortages in the plans of rehabilitation. The goal was to find out are there shortages and what sort of.

The key questions of this thesis were: 1) Do the plans of rehabilitation include relevant information; the grounds of the need of rehabilitation, the goals of rehabilitation, the actions of rehabilitation, schedule and the plan of the control of the rehabilitation? 2) Has a multi-professional working group been utilized in making the plans of rehabilitation?

Theory part of this thesis addresses rehabilitation, the process of rehabilitation, the plan of rehabilitation, the ability to function, the goals of rehabilitation, the cooperation of multi-professional working group, legislation on planning of rehabilitation and earlier studies on the subject.

The material of this research includes 35 plans of rehabilitation. The quality of these plans was assessed by using both quantitative and qualitative methods.

The results of the research show that there are still shortages in the plans of rehabilitation, but not as much as before. Multi-professional cooperation was utilized quite well. The description of the ability to function was generally quite scarce, but also very good in many plans. The goals of the rehabilitation were missing in most plans.

Multi professional cooperation might be the answer when improving the plans of rehabilitation. By using different viewpoints of many specialists a new more complete understanding is formed and results in more extensive plans of rehabilitation. For example rehabilitation therapists are professionals in estimating the ability of function and in setting the goals. There are also great differences in planning forms. For example Kela (Social Insurance institution in Finland) has made a good form which is very guiding. This makes the compiling of the plans also easier.