Novellista elokuva-adaptaatio : esimerkkinä Anton Tšehovin Vedonlyönti

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia kirjallisen tarinan sovittaminen elokuvalliseksi tarinaksi tuo mukanaan. Lisäksi työssä tutkittiin, että mitä adaptaatio on, ja miten siihen tulisi suhtautua käsikirjoittajan näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli kirjoittaa elokuva-adaptaation käsikirjoitustiivistelmä, eli treatment, Anton Tšehovin novellista Vedonlyönti.

Tutkimuksessa tutkittiin elokuvallisen ja kirjallisen kerronnan eroja. Lisäksi siinä tarkasteltiin kirjallisen teoksen elokuvaksi adaptoimisen prosessia. Työssä tutkittiin myös Anton Tšehovin novellia Vedonlyönti, ja sen sovittamista elokuvallisen tarinan muotoon. Tutkimuksessa hyödynnettiin käsikirjoittamiseen, adaptaatioon sekä elokuvan ja kirjallisuuden vertailuun keskittynyttä lähdekirjallisuutta.

Kirjallisuudessa on vain yksi kerronnan taso, eli kirjoitus, kun taas elokuva on monikerronnallinen taiteenmuoto, joka mahdollistaa niin kuvallisen, äänellisen kuin kirjallisenkin kerronnan tasot. Olennainen ero kirjallisuuden ja elokuvan välillä on elokuvan ajallinen kesto, johon elokuvan katsoja ei pysty vaikuttamaan. Yhtenä tutkimuksen johtopäätöksistä oli se, että adaptaatioihin tulisi aina suhtautua omina, itsenäisinä teoksinaan. Adaptaation kirjoittajan tulisi halutessaan voida unohtaa ajatus uskollisuudesta, ja miettiä ainoastaan adaptaation toimivuutta, muokaten alkuperäistarinaa tämän mukaisesti.

The purpose of this thesis was to study the challenges and opportunities that present themselves, when adapting literature to film. The thesis also studied what adaptation means from a screenwriter’s point of view. The goal of this thesis was to write a treatment of a film adaptation, based on Anton Chekhov’s short story The Bet.

The thesis studied the differences between literary and filmic storytelling. It also studied the adaptation process from film to literature. Additionally, the thesis studied the story of the novel The Bet, and how it could be adapted into a filmic form of storytelling. The thesis used source literature related to screenwriting, adaptation, and the comparing of film and literature.

There is only a single mode of storytelling in traditional literature, and that is the written word. Film, with it’s multitrack nature, enables the usage of visual, aural, but also literary storytelling. The main difference between literature and film is the dimension of time, which the film’s spectator has no control over. One of the conclusions of the thesis is that adaptations should always be considered as their own, independent texts. The adapter should be able to disregard concerns of being disloyal to the source text, and focus on making the adaptation work in its own right.