Toisen luokan kansalaiset : Budapestissa asuvien romanien huono-osaisuus ja elinolot paikallisesta näkökulmasta
Lehtonen, Jutta (2015)
Lehtonen, Jutta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060211925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060211925
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää romaneiden elinoloja ja huono-osaisuuden syitä Unkarissa Budapestin alueella. Työssä haluttiin saada kuuluviin sekä Unkarin valtaväestön ääni ja näkemys, mutta myös romaneiden ääni - kuinka he itse näkevät oman asemansa unkarilaisessa yhteiskunnassa. Opinnäytetyön idea lähti kiinnostuksesta kansainväliseen sosiaalityöhön ja ihmisoikeuskysymyksiin, joista se kohdentui Unkarin romaneihin kirjoittajan ollessa Budapestissa vaihto-opiskelijana lukuvuoden 2013–2014.
Tutkimus toteutettiin kantaväestön haastatteluina. Haastateltavien joukkoon lukeutui muun muassa Helsingin yliopiston erikoistutkija, dosentti Katalin Miklóssy sekä Eötvös Loránd Universityn professori Anna Csongor. Tutkimukseen haastateltiin myös romaniperheiden vanhempia sekä osallistettiin lapsia, jotka saivat olla mukana valokuvausprojektissa. Tutkimuksessa raportoitiin myös kirjoittajan omia kokemuksia ja näkemyksiä romaneiden tilanteesta Budapestin alueella.
Haastatteluista ilmeni, että jokainen haastateltava pitää romaneiden asemaa yhteiskunnassa huonona. Esiin nousi yksi yhdistävä tekijä, joka ylläpitää huono-osaisuutta: Unkarin poliittinen hallitus. Sitä muuttamalla haastateltavat uskoivat asioiden parantumiseen ja romaneiden parempaan tulevaisuuteen. Osa haastateltavista näki romaneiden osaltaan itse aiheuttaneen huonon asemansa yhteiskunnassa.
Unkarin romanien tilanne on heikko ja se vaatii muutoksia poliittisiin asenteisiin sekä hallituksen toimintaan, mutta myös asennemuutoksen niin kantaväestön kuin romaneidenkin keskuudessa. Muutos vaatii aikaa ja sitoutumista, mutta se on mahdollinen, jos ihmiset haluavat hyvää ja ovat valmiita muuttamaan asenteitaan ja vuosikymmeniä vallinneita käytänteitä. Toivottavaa on, että tämä opinnäytetyö herättää ajatuksia ja provosoi ihmisiä mukaan muutokseen. Usein rasismin ja syrjinnän taustalla piilee tietämättömyys ja epävarmuus asioista. Tietoisuutta lisäämällä voimme poistaa ennakkoluuloja ja vähitellen muuttaa romaneiden elinoloja ja asemaa parempaan suuntaan. Jokaisen ihmisen osallisuus yhteiskunnassa on voimavara, joka pitäisi saada käyttöön.
Tutkimus toteutettiin kantaväestön haastatteluina. Haastateltavien joukkoon lukeutui muun muassa Helsingin yliopiston erikoistutkija, dosentti Katalin Miklóssy sekä Eötvös Loránd Universityn professori Anna Csongor. Tutkimukseen haastateltiin myös romaniperheiden vanhempia sekä osallistettiin lapsia, jotka saivat olla mukana valokuvausprojektissa. Tutkimuksessa raportoitiin myös kirjoittajan omia kokemuksia ja näkemyksiä romaneiden tilanteesta Budapestin alueella.
Haastatteluista ilmeni, että jokainen haastateltava pitää romaneiden asemaa yhteiskunnassa huonona. Esiin nousi yksi yhdistävä tekijä, joka ylläpitää huono-osaisuutta: Unkarin poliittinen hallitus. Sitä muuttamalla haastateltavat uskoivat asioiden parantumiseen ja romaneiden parempaan tulevaisuuteen. Osa haastateltavista näki romaneiden osaltaan itse aiheuttaneen huonon asemansa yhteiskunnassa.
Unkarin romanien tilanne on heikko ja se vaatii muutoksia poliittisiin asenteisiin sekä hallituksen toimintaan, mutta myös asennemuutoksen niin kantaväestön kuin romaneidenkin keskuudessa. Muutos vaatii aikaa ja sitoutumista, mutta se on mahdollinen, jos ihmiset haluavat hyvää ja ovat valmiita muuttamaan asenteitaan ja vuosikymmeniä vallinneita käytänteitä. Toivottavaa on, että tämä opinnäytetyö herättää ajatuksia ja provosoi ihmisiä mukaan muutokseen. Usein rasismin ja syrjinnän taustalla piilee tietämättömyys ja epävarmuus asioista. Tietoisuutta lisäämällä voimme poistaa ennakkoluuloja ja vähitellen muuttaa romaneiden elinoloja ja asemaa parempaan suuntaan. Jokaisen ihmisen osallisuus yhteiskunnassa on voimavara, joka pitäisi saada käyttöön.