Toimintamalleja kuntouttavan työotteen toteuttamiseen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa laitoshoidossa
Ölander, Tanja (2015)
Ölander, Tanja
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312088
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli luoda yleisiä toimintamalleja kuntouttavan työotteen tueksi ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikääntyneiden kuntoutukseen. Työ toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena.
Koko henkilökunnan sekä ikääntyneen ja hänen omaistensa pitää sitoutua kuntouttavaan työotteeseen. Kuntoutussuunnitelma laaditaan moniammatillisen ryhmän sekä ikääntyneen ja hänen omaistensa kesken. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen kuntoutus ja lähtökohtana on olemassa oleva ikääntyneen toimintakyky. Kuntouttavaa työotetta tulee kaikkien hoitajien noudattaa ympärivuorokautisesti, joten hoidon kirjaaminen on olennaista.
Ikääntyneen omatoimisuus lisääntyy onnistumisista ja siksi tehtävät pilkotaan aluksi pieniin osiin, joita yhdistellään taidon karttuessa. Vuodepotilaiden kuntoutus alkaa liikehoidoista ja vuoteessa tapahtuvasta voimistelusta. Omatoimisuuden mukaan onnistuvat päivittäisten toimintojen kuten hiusten ja hampaiden harjaus, kasvojen pesu, sängystä nouseminen, pukeutuminen, WC-käynnit, ruokailu, kävely, riisuuntuminen ja sänkyyn meneminen. Apuvälineitä käytetään tarvittaessa. Hoitajien läsnäolo antaa ikääntyneelle tunteen yhteisöön kuulumisesta.
Hoitajien kiire ei saa olla kuntouttavan työotteen esteenä. Laki suosittaa yhtä hoitajaa kahta hoidettavaa kohti. (Vanhuspalvelulaki 28.12.2012/980.) Ikääntyneiden masennus on suuri haaste motivoinnille ja omatoimisuudelle. Kiireettömyyden tuntu ja viihtyisä kodinomainen ympäristö sekä ikääntynyttä arvostava asenne auttavat motivoinnissa. Viriketoiminnan tärkeys kuntouttavassa hoitotyössä on suuri.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien tietämyksen lisäämiseen kuntouttavasta hoitotyöstä. Työ antaa yleisiä toimintamalleja, joita voidaan käyttää arjen hoitotyössä.
Koko henkilökunnan sekä ikääntyneen ja hänen omaistensa pitää sitoutua kuntouttavaan työotteeseen. Kuntoutussuunnitelma laaditaan moniammatillisen ryhmän sekä ikääntyneen ja hänen omaistensa kesken. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen kuntoutus ja lähtökohtana on olemassa oleva ikääntyneen toimintakyky. Kuntouttavaa työotetta tulee kaikkien hoitajien noudattaa ympärivuorokautisesti, joten hoidon kirjaaminen on olennaista.
Ikääntyneen omatoimisuus lisääntyy onnistumisista ja siksi tehtävät pilkotaan aluksi pieniin osiin, joita yhdistellään taidon karttuessa. Vuodepotilaiden kuntoutus alkaa liikehoidoista ja vuoteessa tapahtuvasta voimistelusta. Omatoimisuuden mukaan onnistuvat päivittäisten toimintojen kuten hiusten ja hampaiden harjaus, kasvojen pesu, sängystä nouseminen, pukeutuminen, WC-käynnit, ruokailu, kävely, riisuuntuminen ja sänkyyn meneminen. Apuvälineitä käytetään tarvittaessa. Hoitajien läsnäolo antaa ikääntyneelle tunteen yhteisöön kuulumisesta.
Hoitajien kiire ei saa olla kuntouttavan työotteen esteenä. Laki suosittaa yhtä hoitajaa kahta hoidettavaa kohti. (Vanhuspalvelulaki 28.12.2012/980.) Ikääntyneiden masennus on suuri haaste motivoinnille ja omatoimisuudelle. Kiireettömyyden tuntu ja viihtyisä kodinomainen ympäristö sekä ikääntynyttä arvostava asenne auttavat motivoinnissa. Viriketoiminnan tärkeys kuntouttavassa hoitotyössä on suuri.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien tietämyksen lisäämiseen kuntouttavasta hoitotyöstä. Työ antaa yleisiä toimintamalleja, joita voidaan käyttää arjen hoitotyössä.